Taloussanomalehtien pääkirjoitusten viestinnän lähtökohtien ja tekstien merkitysten kohtaamisia
Katajamäki, Heli (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimuksessa kuvataan taloussanomalehtien pääkirjoitusten lähtökohtia ja teksteihin kirjoittautuvia tarkoituksia. Tavoitteena on selvittää, millaisia yhteyksiä kirjoittajien tiedostamilla pääkirjoitusten viestinnän lähtökohdilla ja vastaavasti tekstiin kirjoittautuvilla tarkoituksilla on. Pääkirjoitusten lähtökohdilla tarkoitetaan pääkirjoitustoimittajien näkemyksiä siitä, millainen tekstilaji pääkirjoitus heidän mukaansa on. Lähtökohdat jaotellaan kahteen osaan: 1) mihin pääkirjoituksilla pyritään ja 2) millaisia oletuksia pääkirjoitustoimittajilla on lukijoista. Teksteihin kirjoittautuvien tarkoituksien nähdään toteutuvan vaiheittain eli funktionaalisina jaksoina, jotka tunnistetaan kielellisten ilmenemismuotojen perusteella. Funktionaalisten jaksojen ja niitä tuottavien kielellisten keinojen analyysiä täydennetään tarkastelemalla tekstien makrokytkentöjä, teeman kuljetusta ja kuljetuksen sidoksisuutta.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu kriittisestä diskurssianalyysistä (Fairclough), soveltavan kielitieteen tekstilajimalleista (Bhatia, Swales), systeemis-funktionaalisesta kielenkuvauksesta (Halliday, Eggins & Martin) ja teoriasta kielen funktioista (Jakobson).
Tutkimusaineistona ovat kolmen pääkirjoitustoimittajan teemahaastattelut ja 10 pääkirjoitusta. Haastatteluaineiston analyysimenetelmänä on sisällönanalyysi. Pääkirjoitusten kieltä analysoidaan kontekstuaalisista lähtökohdista kuvaten tekstien funktionaalisia jaksoja ja perustellen kuvausta tekstien merkityksiä (diskurssisemanttinen taso) ja muotoja (leksikaalis-kieliopillinen taso) kuvaten.
Tutkimuksen tuloksena on, että taloussanomalehtien pääkirjoituksilla pyritään moninaisiin viestinnän tarkoituksiin, joita voi tarkastella eri näkökulmista. Lähettäjäkeskeisestä näkökulmasta lehti ottaa kantaa ja viitoittaa linjaa jokaisessa pääkirjoituksessaan. Sanoma- ja vastaanottajakeskeisestä näkökulmasta kannan ottaminen on harvinaisempaa, ja pyrkimyksenä on pikemminkin kuvailla ja selittää asioita. Tekstilajin viestinnän tarkoitukset näkyvät teksteissä tekstilajille mahdollisina ja tyypillisinä funktionaalisina jaksoina ja kielellisinä valintoina. Tekstilajille ominaisina valintoina nämä rakentavat omanlaista yhteisöisyyttä niiden ihmisten kesken, jotka tekstejä lukevat ja ymmärtävät. Rakentuva yhteisöisyys kohtaa pääkirjoitustoimittajien näkemykset yleisösuhteesta. Tutkimuksen tuloksen voi yleistää siten, että viestinnän lähtökohdat ja tekstit kohtaavat toisensa monin paikoin ja monentasoisesti.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu kriittisestä diskurssianalyysistä (Fairclough), soveltavan kielitieteen tekstilajimalleista (Bhatia, Swales), systeemis-funktionaalisesta kielenkuvauksesta (Halliday, Eggins & Martin) ja teoriasta kielen funktioista (Jakobson).
Tutkimusaineistona ovat kolmen pääkirjoitustoimittajan teemahaastattelut ja 10 pääkirjoitusta. Haastatteluaineiston analyysimenetelmänä on sisällönanalyysi. Pääkirjoitusten kieltä analysoidaan kontekstuaalisista lähtökohdista kuvaten tekstien funktionaalisia jaksoja ja perustellen kuvausta tekstien merkityksiä (diskurssisemanttinen taso) ja muotoja (leksikaalis-kieliopillinen taso) kuvaten.
Tutkimuksen tuloksena on, että taloussanomalehtien pääkirjoituksilla pyritään moninaisiin viestinnän tarkoituksiin, joita voi tarkastella eri näkökulmista. Lähettäjäkeskeisestä näkökulmasta lehti ottaa kantaa ja viitoittaa linjaa jokaisessa pääkirjoituksessaan. Sanoma- ja vastaanottajakeskeisestä näkökulmasta kannan ottaminen on harvinaisempaa, ja pyrkimyksenä on pikemminkin kuvailla ja selittää asioita. Tekstilajin viestinnän tarkoitukset näkyvät teksteissä tekstilajille mahdollisina ja tyypillisinä funktionaalisina jaksoina ja kielellisinä valintoina. Tekstilajille ominaisina valintoina nämä rakentavat omanlaista yhteisöisyyttä niiden ihmisten kesken, jotka tekstejä lukevat ja ymmärtävät. Rakentuva yhteisöisyys kohtaa pääkirjoitustoimittajien näkemykset yleisösuhteesta. Tutkimuksen tuloksen voi yleistää siten, että viestinnän lähtökohdat ja tekstit kohtaavat toisensa monin paikoin ja monentasoisesti.