Gregor Samsa als Stein der Weisen im Hüpfkästchenspiel der Moderne. Überlegungen zu "Die Verwandlung" von Franz Kafka
Chrzanowski, Sascha (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään Franz Kafkan kertomusta "Die Verwandlung". Tutkielman teoreettisessa osiossa analysoidaan Kafka-tutkija Hartmut Binderin töitä pyrkien osoittamaan, miksi käsitys tekijästä merkityksen lähteenä on perusteeton. Tavoite on samansuuntainen jälkistrukturalistisen kritiikin kanssa, joka kritisoi tekstin merkityksen pelkistämistä tekijän intentioon. Toisaalta myös jälkistrukturalismin yritys häivyttää sekä tekijä että teksti perusteettomaan semiosikseen johtaa sekin lopulta äärinäkemykseen, joka tekee mahdottomaksi ymmärtää, miten tekstit ja niiden merkitysulottuvuudet voivat kehittyä intersubjektiivisesti jaettavissa olevina entiteetteinä. Roland Barthes'n essee "The Death of the Author" muodostaa tässä työssä kehitellyn jälkistrukturalismin kritiikin ankkurin. Tätä teoreettista keskustelua sovelletaan Franz Kafkan kertomukseen "Die Verwandlung" hyödyntäen Umberto Econ ehdottamaa ajatuskoetta, jonka mukaan on ainakin periaatteessa mahdollista tunnistaa joskaan ei oikeita, niin kuitenkin vääriä tulkintoja. Kysymys tekijyydestä voidaan ymmärtää minuus-kysymyksen kehitelmänä. "Die Verwandlung" on teksti, jota voidaan lukea näiden kysymysten kehittelypintana. Gregor Samsa tulkitaan Jeesus-travestiana, mikä antaa mahdollisuuden ymmärtää Samsaa tuholaishyönteisenä, vallankumouksellisena, mystikkona ja alkemistina Jeesus-travestian myötä avautuneella diskursiivisella kentällä. Muutamia yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta tätä kertomusta ei ole aiemmin tulkittu tähän tapaan. Teoreettisen keskustelun tasolla Gregor Samsan luonne travestiana antaa aiheen kysyä, miten tässä tutkielmassa hahmotellut tulkintavaihtoehdot voivat ylipäätään mahdollistua. Jos Gregor Samsan väitetään olevan eräänlainen pelinappula tekstissä, jonka tarkoitus on tematisoida maailman ja minuuden ymmärtämistä, väitteen täytyy olla perusteltavissa ilman, että sen merkityksellisyys sidotaan yksipuolisesti väitteen esittäjään, sen ymmärtäjään tai väitteen tekstuaaliseen muotoon. Lopussa esitetään, että nykyaikainen tietoisuustutkimus on kirjallisuustieteen kannalta relevantti kontekstina, jossa voidaan yrittää vastata tässä tutkielmassa esitettyihin esteettisten artefaktien merkitysulottuvuuksien kehitykseen liittyviin kysymyksiin.