Analyytikoiden osinkoennusteiden tarkkuus Helsingin pörssiyhtiöistä vuosina 2001–2013
Pajula, Kari (2016)
Pajula, Kari
2016
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Analyytikoiden laatimia ennusteita hyödynnetään laajalti osakkeiden myynti- ja ostopäätösten tukena. Ennusteet ovat analyytikoiden odotuksia yrityksen tulevaisuudesta. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia, kykenevätkö analyytikot luomaan tarkkoja ennusteita yritysten jakamista osingoista. Osinkoennusteiden vertailukohteena käytetään tulosennusteita. Lisäksi tutkitaan informaation määrän ja epävarmuuden vaikutusta osinkoennusteisiin.
Tutkimusmenetelmänä käytetään osinko- ja tulosennusteiden vertaamisessa t-testiä. Lisäksi käytetään lineaarisia regressiomalleja, jotka ovat mukaeltu Brownin, Clarken, Howin & Limin (2002) tutkimuksesta. Tutkimusaineisto perustuu Thomson Reutersin IBES -tietokannasta saatuihin yritystietoihin sekä näiden osinko- ja tulosinformaatioon. Aineistoksi on valittu Helsingin pörssiin listatut yhtiöt vuosilta 2001–2013.
Aikaisempien tutkimusten ja teoreettisen viitekehyksen perusteella johdetaan kolme tutkimushypoteesia, jotka ovat 1) analyytikoiden osinkoennusteet ovat tarkempia ja vähemmän vääristyneitä kuin vastaavat tulosennusteet, 2) mitä suurempi määrä tietoa on markkinoilla saatavilla, sitä tarkempia ja vähemmän vääristyneitä ovat analyytikoiden osinkoennusteet sekä 3) mitä suurempi epävarmuus yrityksen taustalla on, sitä epätarkempia ja vääristyneempiä analyytikoiden osinkoennusteet ovat.
Tutkimustulosten mukaan osinkoennusteet ovat tarkempia ja vähemmän vääristyneitä kuin vastaavat tulosennusteet. Yritykset ovat vuodesta toiseen alittaneet analyytikoiden tulosennusteet, mutta jakaneet odotettua suuremman osingon osakkeenomistajille. Saatavilla olevan tiedon määrän lisääntyminen tekee osinkoennusteista tarkempia, mutta vääristymän osalta tulokset antavat toiselle hypoteesille vain osittaista tukea. Yrityksen taustalla olevalla epävarmuudella on myös vaikutusta osinkoennusteisiin. Epävarmuus tekee ennusteista epätarkempia, mutta vääristymän osalta tulokset antavat kolmannelle hypoteesille vain osittaista tukea.
Tutkimusmenetelmänä käytetään osinko- ja tulosennusteiden vertaamisessa t-testiä. Lisäksi käytetään lineaarisia regressiomalleja, jotka ovat mukaeltu Brownin, Clarken, Howin & Limin (2002) tutkimuksesta. Tutkimusaineisto perustuu Thomson Reutersin IBES -tietokannasta saatuihin yritystietoihin sekä näiden osinko- ja tulosinformaatioon. Aineistoksi on valittu Helsingin pörssiin listatut yhtiöt vuosilta 2001–2013.
Aikaisempien tutkimusten ja teoreettisen viitekehyksen perusteella johdetaan kolme tutkimushypoteesia, jotka ovat 1) analyytikoiden osinkoennusteet ovat tarkempia ja vähemmän vääristyneitä kuin vastaavat tulosennusteet, 2) mitä suurempi määrä tietoa on markkinoilla saatavilla, sitä tarkempia ja vähemmän vääristyneitä ovat analyytikoiden osinkoennusteet sekä 3) mitä suurempi epävarmuus yrityksen taustalla on, sitä epätarkempia ja vääristyneempiä analyytikoiden osinkoennusteet ovat.
Tutkimustulosten mukaan osinkoennusteet ovat tarkempia ja vähemmän vääristyneitä kuin vastaavat tulosennusteet. Yritykset ovat vuodesta toiseen alittaneet analyytikoiden tulosennusteet, mutta jakaneet odotettua suuremman osingon osakkeenomistajille. Saatavilla olevan tiedon määrän lisääntyminen tekee osinkoennusteista tarkempia, mutta vääristymän osalta tulokset antavat toiselle hypoteesille vain osittaista tukea. Yrityksen taustalla olevalla epävarmuudella on myös vaikutusta osinkoennusteisiin. Epävarmuus tekee ennusteista epätarkempia, mutta vääristymän osalta tulokset antavat kolmannelle hypoteesille vain osittaista tukea.