Finanssikriisin vaikutus vähittäispankkien tuottavuuteen Skandinaviassa
Carpén, Johannes (2015)
Carpén, Johannes
2015
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielma keskittyy tarkastelemaan vuonna 2007 Yhdysvalloissa käynnistyneen, maailmalle levinneen finanssikriisin vaikutusta Skandinavian vähittäispankkien tuottavuuteen vertaamalla alueen pankkien tuottavuusmuuttujia kehittyneiden euro-maiden pankkeihin. Tarkoituksena on osoittaa, että ovatko Ruotsin, Norjan ja Tanskan pankkisektorit todella maineensa arvoisia sijoituskohteita finanssikriisin aikana.
Tutkielman aineisto on kerätty Bankscope-tietokannasta ja se on rajattu kaikkiin Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa toimiviin vähittäispankkeihin sisältäen liike-, säästö- ja osuuspankit. Lisäksi vertailuaineistoon on otettu mukaan pankkityypiltään vastaavat toimijat Saksasta, Ranskasta, Suomesta, Hollannista, Belgiasta ja Itävallasta. Kerättyjen pankkien osalta aineisto kattaa vuodet 2005–2014 ja tutkielmassa tarkastellaan yhteensä 923 pankkia vuosilta 2005–2007 sekä 820 pankkia vuosilta 2008–2015.
Pankkien tuottavuutta mitataan tutkielmassa kolmen eri muuttujan kautta, jotka ovat oan pääoman tuotto, koko pääoman tuotto sekä korkokate. Tutkielman keskeisin tutkimusmenetelmä on t-arvojen tarkasteluun liittyvä analyysi, jonka avulla pyritään havaitsemaan tilastollisesti merkittävät arvot tuottavuus-muuttujille. T-arvojen tarkastelun tueksi tutkielmassa laaditaan regressioanalyysi, jonka tarkoituksena testata t-arvojen pitävyyttä sekä tarjota selittäviä tekijöitä tuottavuusmuuttujien arvoille.
Saadut tulokset tukevat tilastollisesti näkemystä, että Skandinavian pankit ovat olleet kriisin aikana tuottavampia kuin tarkastelluissa euromaissa. Skandinavian pankit ovat kuitenkin olleet tuottavampia jo ennen kriisiä ja ero alueiden välillä on pääasiallisesti kaventunut finanssikriisin myötä, mitä voidaan pitää keskeisenä havaintona. Lisäksi tutkielmasta käy ilmi, että vaikka skandinaavisten pankkien pääoman tuottavuus on ollut keskimäärin korkeampi kuin euroalueen maissa, niin kriisiperiodin alussa vuonna 2008 kriisin vaikutus juuri skandinaavisiin pankkeihin oli poikkeuksellisen syvä.
Tutkielman aineisto on kerätty Bankscope-tietokannasta ja se on rajattu kaikkiin Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa toimiviin vähittäispankkeihin sisältäen liike-, säästö- ja osuuspankit. Lisäksi vertailuaineistoon on otettu mukaan pankkityypiltään vastaavat toimijat Saksasta, Ranskasta, Suomesta, Hollannista, Belgiasta ja Itävallasta. Kerättyjen pankkien osalta aineisto kattaa vuodet 2005–2014 ja tutkielmassa tarkastellaan yhteensä 923 pankkia vuosilta 2005–2007 sekä 820 pankkia vuosilta 2008–2015.
Pankkien tuottavuutta mitataan tutkielmassa kolmen eri muuttujan kautta, jotka ovat oan pääoman tuotto, koko pääoman tuotto sekä korkokate. Tutkielman keskeisin tutkimusmenetelmä on t-arvojen tarkasteluun liittyvä analyysi, jonka avulla pyritään havaitsemaan tilastollisesti merkittävät arvot tuottavuus-muuttujille. T-arvojen tarkastelun tueksi tutkielmassa laaditaan regressioanalyysi, jonka tarkoituksena testata t-arvojen pitävyyttä sekä tarjota selittäviä tekijöitä tuottavuusmuuttujien arvoille.
Saadut tulokset tukevat tilastollisesti näkemystä, että Skandinavian pankit ovat olleet kriisin aikana tuottavampia kuin tarkastelluissa euromaissa. Skandinavian pankit ovat kuitenkin olleet tuottavampia jo ennen kriisiä ja ero alueiden välillä on pääasiallisesti kaventunut finanssikriisin myötä, mitä voidaan pitää keskeisenä havaintona. Lisäksi tutkielmasta käy ilmi, että vaikka skandinaavisten pankkien pääoman tuottavuus on ollut keskimäärin korkeampi kuin euroalueen maissa, niin kriisiperiodin alussa vuonna 2008 kriisin vaikutus juuri skandinaavisiin pankkeihin oli poikkeuksellisen syvä.