Työssä voimaantuminen: käsiteanalyysi.
Olkkola, Outi (2006)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Työssä voimaantuminen (empowerment) on noussut organisaatiokäyttäytymisen tutkimuksessa mielenkiinnon kohteeksi sen väitettyjen hyötyjen vuoksi. Käsite ei toistaiseksi ole saanut yhtä yleisesti hyväksyttyä määritelmää, tai edes yleistä suomennosta. Suuri osa ilmiön tutkimuksesta on lisäksi ollut joko teoreettista tai empiirisenä kvantitatiivista, eli teoriaa arvioivaa. Kvalitatiivinen empiirinen tutkimus onkin ollut harvassa. Erityisesti näiden lähestymistapojen väliltä löytyy todellisia ristiriitaisuuksia käsitteen määritelmän suhteen: Onko voimaantuminen tulkittavissa vain muodikkaaksi nimeksi työmotivaatiolle vai voidaanko työssä voimaantuminen tulkita omaksi ilmiökseen? Millaiselle pohjalle ilmiön käsitteellistäminen nojaa?
Tämän tutkimukset tarkoituksena on lisätä ymmärrystä työssä voimaantumisen ilmiöstä käsitteen analysoinnin kautta. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat olleet eri tutkijoiden määritelmien taustaolettamukset ja niiden heijastuminen itse määritelmään. Tutkimusmetodina on käytetty (kriittistä) tulkitsevan käsiteanalyysin menetelmää.
Työssä voimaantumisen käsitteestä nousi tutkimuksessa esiin kolmen näkökulman (hallinta, motivaatio ja elämys), sekä näiden osalta tehtyjen perusoletusten vaikutus käsitteen perusluonteen määrittelyyn. Tutkijan vastuu omien perusoletustensa eksplisiittisestä auki kirjoittamisesta korostuu. Tämän näkökulmakehyksen avulla voidaan jatkotutkimuksessa tuoda selkeämmin esille ilmiön oletettu luonne, paljastaa aiemman tutkimuksen taustaoletuksia ja näin saavuttaa laajempi ymmärrys työssä voimaantumisen ilmiöstä.
Tämän tutkimukset tarkoituksena on lisätä ymmärrystä työssä voimaantumisen ilmiöstä käsitteen analysoinnin kautta. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat olleet eri tutkijoiden määritelmien taustaolettamukset ja niiden heijastuminen itse määritelmään. Tutkimusmetodina on käytetty (kriittistä) tulkitsevan käsiteanalyysin menetelmää.
Työssä voimaantumisen käsitteestä nousi tutkimuksessa esiin kolmen näkökulman (hallinta, motivaatio ja elämys), sekä näiden osalta tehtyjen perusoletusten vaikutus käsitteen perusluonteen määrittelyyn. Tutkijan vastuu omien perusoletustensa eksplisiittisestä auki kirjoittamisesta korostuu. Tämän näkökulmakehyksen avulla voidaan jatkotutkimuksessa tuoda selkeämmin esille ilmiön oletettu luonne, paljastaa aiemman tutkimuksen taustaoletuksia ja näin saavuttaa laajempi ymmärrys työssä voimaantumisen ilmiöstä.