Viestintäkulttuurin merkitykset ja arvostukset. Viestintätoimistojen johtajien näkemyksiä.
Ojala, Marika (2006)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tämä tutkimus selvittää, mitä viestintätoimistojen johtajat ajattelevat työyhteisön sisäisestä viestinnästä ja mikä siinä heidän mielestään on tärkeää. Toisin sanoen, tutkin johtajien viestintäkulttuuriin liittämiä merkityksiä ja arvostuksia. Viestintäkulttuuri on johtajien subjektiivisiin näkemyksiin ja arvostuksiin perustuva näkemys oman organisaationsa sisäisestä viestinnästä. Merkitykset ovat viestintään liittyviä ilmiöitä tai asioita ja arvostukset puolestaan ilmaisevat miten näiden merkitysten tulisi olla. Merkitykset ja arvostukset selvitän viestintätyytyväisyyden kautta.
Tutkimusmenetelmänä on laadullinen sisällönanalyysi, joka tähtää merkitysten ymmärtävään selittämiseen. Tulkintakehikkona käytän Tukiaisen (1999) agendamallia. Menetelmän avulla saan kuvailevaa tietoa johtajien viestintäkulttuurin liittämistä merkityksistä ja arvostuksista. Tutkimusaineiston keruu perustuu sähköpostikyselyyn, jonka muodostavat kaksi avokysymystä. Aineistona ovat kyselyyn saadut vastaukset. Kohderyhmänä ovat viestintätoimistojen liiton jäsentoimistojen johtajat. Kyselyjä lähetin 33, ja vastauksia sain 21.
Viestintäkulttuuri jakautuu viestintäjärjestelmään ja viestintäilmastoon, jotka edelleen jakautuvat temaattisiin ulottuvuuksiin ja niiden sisällön muodostaviin kategorioihin. Tutkimukseni tuloksena oli, että viestintäkulttuurin osajärjestelmistä viestintäilmasto saa johtajien mielissä suuremman painoarvon kuin viestintäjärjestelmä. Viestintäilmaston merkitykset olivat myös huomattavasti positiivisemmin arvotettuja kuin viestintäjärjestelmän. Ulottuvuuksista tärkeimmät olivat viestintäjärjestelmän käyttö ja horisontaalinen keskinäisviestintä. Viestintäjärjestelmän käytön johtajat myös arvottivat ulottuvuuksista negatiivisimmin, mikä merkitsee, että he ovat tyytymättömiä viestintäjärjestelmän käyttöön. Horisontaalinen keskinäisviestintä on kaikista ulottuvuuksista positiivisimmin arvotettu eli horisontaalinen keskinäisviestintä on johtajien mielestä yhteisöviestinnän toimivin osa.
Tutkimusmenetelmänä on laadullinen sisällönanalyysi, joka tähtää merkitysten ymmärtävään selittämiseen. Tulkintakehikkona käytän Tukiaisen (1999) agendamallia. Menetelmän avulla saan kuvailevaa tietoa johtajien viestintäkulttuurin liittämistä merkityksistä ja arvostuksista. Tutkimusaineiston keruu perustuu sähköpostikyselyyn, jonka muodostavat kaksi avokysymystä. Aineistona ovat kyselyyn saadut vastaukset. Kohderyhmänä ovat viestintätoimistojen liiton jäsentoimistojen johtajat. Kyselyjä lähetin 33, ja vastauksia sain 21.
Viestintäkulttuuri jakautuu viestintäjärjestelmään ja viestintäilmastoon, jotka edelleen jakautuvat temaattisiin ulottuvuuksiin ja niiden sisällön muodostaviin kategorioihin. Tutkimukseni tuloksena oli, että viestintäkulttuurin osajärjestelmistä viestintäilmasto saa johtajien mielissä suuremman painoarvon kuin viestintäjärjestelmä. Viestintäilmaston merkitykset olivat myös huomattavasti positiivisemmin arvotettuja kuin viestintäjärjestelmän. Ulottuvuuksista tärkeimmät olivat viestintäjärjestelmän käyttö ja horisontaalinen keskinäisviestintä. Viestintäjärjestelmän käytön johtajat myös arvottivat ulottuvuuksista negatiivisimmin, mikä merkitsee, että he ovat tyytymättömiä viestintäjärjestelmän käyttöön. Horisontaalinen keskinäisviestintä on kaikista ulottuvuuksista positiivisimmin arvotettu eli horisontaalinen keskinäisviestintä on johtajien mielestä yhteisöviestinnän toimivin osa.