Suomalaisen e-hallinnon retoriikka ja käytäntö: kuntien kotisivut kansalaisvaikuttamisen kanavana
Bäckström, Jan-Erik (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Nykyisessä yhteiskuntakeskustelussa on asetettu suuria toiveita tietoyhteiskunnalle ja kansalaisyhteiskunnalle. Hallinnon resurssikriisiin on esitetty ratkaisuksi nopeaa ja tehokasta tietotekniikan käyttöönottoa ja hyväksikäyttöä. Toisaalta viestintätekniikan kehitys on synnyttänyt toiveita demokraattisemmasta ja osallistuvammasta yhteiskunnasta, jossa kansalaisaktiivisuus olisi keskeisintä. Tutkimukseni teema e-hallinto kytkee hallinnon ja demokratian uudella tavalla yhteen. Tässä tutkimuksessa e-hallinto nähdään prosessina, jossa korostuu perinteistä hallintoa tasa-arvoisempi suhde hallinnon toimijoiden välillä.
Tutkimuksessa selvitetään miten tietoyhteiskunta on omaksunut kansalaisyhteiskunnan tehtävän kansalaisten motivoimiseksi yhteistyöhön ja osaksi kansalaisverkostoa. Tarkastelen e-hallintoa sekä julkilausuttujen tavoitteiden että käytännön toimenpiteiden osalta. Neljä keskeistä kansallista tietoyhteiskuntastrategiaa edustavat e-hallinnon retoriikkaa. Kansallista käytäntöä taas kuvaa kolmen maakunnan, yhteensä 61 kunnan otos Suomen kuntien kotisivuista.
Tutkimusmetodina on käytetty sisällönanalyysia. Kotisivujen analysointia varten tutkimuksen alkuvaiheessa rakennettiin viestintäteorioiden pohjalta analyysikehikko, jonka avulla kotisivujen sisällöllinen rakenne arvioitiin.
Tutkimustuloksissa todetaan varsinkin uusimman tietoyhteiskuntastrategian sisältävän jo varsin suuri vaatimuksia jo odotuksia kansalaisyhteiskunnanmahdollisuuksista. Strategioita uusittaessa on korostettu kansalaisyhteiskunnan merkitystä yhä tärkeämmäksi. Kansallisessa käytännössä ei kansalaiskeskustelun huomioiminen vielä analyysin ajankohtana toteutunut. Kotisivut tuovat varsin laajasti tietoa kunnan palveluista ja päätöksenteosta. Vain muutamissa tutkimusotoksen kunnissa oli kuitenkaan luotu välineitä kuntalaisten aktiivisempaan osallistumiseen. Aktiivisen kansalaisosallistumisen kannalta suomalainen e-hallinto ei vielä tarjoa paljoakaan, (poliittisessa) retoriikassa tämä toki on huomioitu.
Tutkimuksessa selvitetään miten tietoyhteiskunta on omaksunut kansalaisyhteiskunnan tehtävän kansalaisten motivoimiseksi yhteistyöhön ja osaksi kansalaisverkostoa. Tarkastelen e-hallintoa sekä julkilausuttujen tavoitteiden että käytännön toimenpiteiden osalta. Neljä keskeistä kansallista tietoyhteiskuntastrategiaa edustavat e-hallinnon retoriikkaa. Kansallista käytäntöä taas kuvaa kolmen maakunnan, yhteensä 61 kunnan otos Suomen kuntien kotisivuista.
Tutkimusmetodina on käytetty sisällönanalyysia. Kotisivujen analysointia varten tutkimuksen alkuvaiheessa rakennettiin viestintäteorioiden pohjalta analyysikehikko, jonka avulla kotisivujen sisällöllinen rakenne arvioitiin.
Tutkimustuloksissa todetaan varsinkin uusimman tietoyhteiskuntastrategian sisältävän jo varsin suuri vaatimuksia jo odotuksia kansalaisyhteiskunnanmahdollisuuksista. Strategioita uusittaessa on korostettu kansalaisyhteiskunnan merkitystä yhä tärkeämmäksi. Kansallisessa käytännössä ei kansalaiskeskustelun huomioiminen vielä analyysin ajankohtana toteutunut. Kotisivut tuovat varsin laajasti tietoa kunnan palveluista ja päätöksenteosta. Vain muutamissa tutkimusotoksen kunnissa oli kuitenkaan luotu välineitä kuntalaisten aktiivisempaan osallistumiseen. Aktiivisen kansalaisosallistumisen kannalta suomalainen e-hallinto ei vielä tarjoa paljoakaan, (poliittisessa) retoriikassa tämä toki on huomioitu.