Laboratoriotoimintojen organisatoriset muutokset: Laboratorion johdon käsityksiä laboratoriopalvelujen yhdistämisestä ja työn muuttumisesta
Nyystilä, Ulla (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön työhön vaikuttaa monet maailmanlaajuiset ja paikalliset tekijät, jotka muuttavat sitä toimintaympäristöä, jossa henkilöstö toimii. Väestön erityisesti vanhusten, informaation, tiedon ja yhteyksien lisääntyminen sekä tekniikan ja informaatiotekniikan kehittyminen vaikuttavat siihen, että työ ja yhteiskunta muuttuvat. Kun sosiaali- ja terveysalan ympäristö muuttuu, muuttuu myös alan henkilöstön työ. Henkilöstön olisi kyettävä mukautumaan muutoksiin, jotta he pystyisivät vastaamaan niihin tarpeisiin, joita uudenlainen yhteiskunta luo.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten laboratorioalalla toteutetut fuusiot ovat vaikuttaneet laboratorion toimintaan. Vaikutuksia tarkastellaan toiminnallisesta, tuotannollisesta ja laadullisesta näkökulmasta. Teoriaosassa tarkastellaan organisaatioiden rakenteita ja muutoksen kehityslinjoja. Muutoksen johtamisella on suuri vaikutus koettuun muutokseen ja siihen miten toiminta käynnistyy uusissa olosuhteissa. Johtajalta edellytetään kykyä luoda ja ylläpitää uudistamista edistäviä toiminnallisia verkostoja. Hallinnon tutkimuksen näkökulmasta on kiinnostavaa tutkia, miten laboratoriofuusiot Suomessa on hoidettu ja onko muutos kyetty toteuttamaan hallitusti.
Tässä tutkimuksessa on käytetty kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimukseni painottui laboratorion johdon toimintaympäristöön kohdistuvaan johtamiseen ja muutoksen läpiviemiseen. Aineiston keruu tapahtui teemahaastatteluna ja asiantuntijahaastattelut suoritettiin syksyllä 2002 ja keväällä 2003. Tutkimuksen kohteena olivat Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Päijät-Hämeen ja Vaasan keskussairaalat. Tutkimuskohteiksi valituissa organisaatioissa laboratoriofuusio on toteutunut kaikissa muissa, paitsi ei Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Teemahaastattelun aiheisiin oli valittu keskeisimpiä laboratoriofuusioon liittyviä aiheita. Mitä tavoitteita fuusiolle asetettiin, minkälaisia kokemuksia laboratoriotoimintojen yhdistämisestä on osoitettavissa. Mitä muutoksia on tapahtunut ja miten muutoksiin suhtaudutaan.
Tuloksissa on havaittavissa sekä myönteistä että kielteistä suhtautumista. Haastatteluissa tuli esille, että kaikki laboratoriofuusiolle asetetut tavoitteet eivät olleet toteutuneet. Odotukset taloudellisen hyödyn saamisesta eivät täyttyneet. Myönteisenä asiana tuli esille, että henkilöstön kehittämistoimet olivat lisääntyneet. Esimerkkeinä mainittiin sekä sisäisen että ulkoisen koulutuksen lisääntyminen. Henkilöstön työkierto ja ammatissa kehittyminen olivat myös lisääntyneet. Terveyskeskuksia aikaisemmin vaivannut kohtuuton työmäärä ja ylirasittuneisuus olivat fuusion myötä vähentyneet. Terveyskeskuksien laboratorioissa koettiin myös, että esimiehiltä saatu tuki ja ohjaus olivat lisääntyneet fuusion myötä. Tällä tarkoitettiin lähinnä akateemista tukea kuten ylilääkärien ja kemistien.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten laboratorioalalla toteutetut fuusiot ovat vaikuttaneet laboratorion toimintaan. Vaikutuksia tarkastellaan toiminnallisesta, tuotannollisesta ja laadullisesta näkökulmasta. Teoriaosassa tarkastellaan organisaatioiden rakenteita ja muutoksen kehityslinjoja. Muutoksen johtamisella on suuri vaikutus koettuun muutokseen ja siihen miten toiminta käynnistyy uusissa olosuhteissa. Johtajalta edellytetään kykyä luoda ja ylläpitää uudistamista edistäviä toiminnallisia verkostoja. Hallinnon tutkimuksen näkökulmasta on kiinnostavaa tutkia, miten laboratoriofuusiot Suomessa on hoidettu ja onko muutos kyetty toteuttamaan hallitusti.
Tässä tutkimuksessa on käytetty kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimukseni painottui laboratorion johdon toimintaympäristöön kohdistuvaan johtamiseen ja muutoksen läpiviemiseen. Aineiston keruu tapahtui teemahaastatteluna ja asiantuntijahaastattelut suoritettiin syksyllä 2002 ja keväällä 2003. Tutkimuksen kohteena olivat Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Päijät-Hämeen ja Vaasan keskussairaalat. Tutkimuskohteiksi valituissa organisaatioissa laboratoriofuusio on toteutunut kaikissa muissa, paitsi ei Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Teemahaastattelun aiheisiin oli valittu keskeisimpiä laboratoriofuusioon liittyviä aiheita. Mitä tavoitteita fuusiolle asetettiin, minkälaisia kokemuksia laboratoriotoimintojen yhdistämisestä on osoitettavissa. Mitä muutoksia on tapahtunut ja miten muutoksiin suhtaudutaan.
Tuloksissa on havaittavissa sekä myönteistä että kielteistä suhtautumista. Haastatteluissa tuli esille, että kaikki laboratoriofuusiolle asetetut tavoitteet eivät olleet toteutuneet. Odotukset taloudellisen hyödyn saamisesta eivät täyttyneet. Myönteisenä asiana tuli esille, että henkilöstön kehittämistoimet olivat lisääntyneet. Esimerkkeinä mainittiin sekä sisäisen että ulkoisen koulutuksen lisääntyminen. Henkilöstön työkierto ja ammatissa kehittyminen olivat myös lisääntyneet. Terveyskeskuksia aikaisemmin vaivannut kohtuuton työmäärä ja ylirasittuneisuus olivat fuusion myötä vähentyneet. Terveyskeskuksien laboratorioissa koettiin myös, että esimiehiltä saatu tuki ja ohjaus olivat lisääntyneet fuusion myötä. Tällä tarkoitettiin lähinnä akateemista tukea kuten ylilääkärien ja kemistien.