Vaasan kaupungin kaupan palvelujen kehitys ja mahdolliset tulevaisuudet
Nuuja, Timo (2010)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Vaasan kaupungin keskeisten kaupallisten alueiden kehitysnäkymiä tilanteessa, jossa suunnitelmien mukaan ainakin noin 50 000 m2, mahdollisesti jopa 100 000 m2 rakentuu muutaman seuraavan vuoden aikana Risön (lentokentän) alueelle ja lisäksi saman verran muille kauppa-alueille. Tutkimusaihe liittyy keskusteluun, jota julkisuudessa käydään liittyen kaavoitukseen ja suunnitelmiin rakentaa kaupan suuryksiköitä.
Tutkimusongelmana ovat ensiksikin Vaasan kaupungin kaupallisen keskustan ja uuden kauppapaikkarakentamisen kehittymisennusteet ja niiden kilpailukyky suhteessa toisiinsa. Toiseksi, mikä vaikutus uusien kauppapaikkojen rakentamisella on Vaasan seudun vaikutusalueeseen kun suunnitelmat ja laajennukset toteutuvat. Kolmanneksi, riittääkö alueen kehitys ja ostovoiman kasvu turvaamaan kannattavan toiminnan eri kauppapaikoissa.
Tarkastelu perustuu tällä hetkellä saatavissa olevaan tilastoaineistoon ja ennusteisiin (väestö, rakennettu ja suunnitteilla oleva kaupallisten palvelujen rakentaminen Vaasan ja muun Pohjanmaan alueella), kaavoituksen pohjalla olevaan materiaaliin sekä asiantuntijahaastatteluihin. Taustamuuttujina otetaan huomioon myös ihmisten kulutuskäyttäytyminen, internetkauppa sekä demografiset tekijät, kuten väestön ikääntyminen ja talouksien koon muutokset. Tutkimuksen teoreettisina lähtökohtina tarkastellaan perinteisten aluetieteen lokalisaatio- ja vaikutusalueteorioita. Asiantuntijahaastatteluissa käytetään teemahaastattelumenetelmää, jossa painottuvat arviot kaupallisten palvelujen tulevaisuuden kehityksestä. Tarkastelukulma ulottuu vuoteen 2020.
Asiantuntijahaastattelujen tuloksina selvisi, että keskustan kauppaan uudella kaupan yksiköiden rakentamisella ei tule olemaan vaikutuksia. Keskusta säilyy edelleenkin elinvoimaisena. Todennäköinen menettäjä on Kivihaka, joskaan ei merkittävästi. Linja-autoaseman paikalle suunnitteilla olevan kauppakeskuksen rakentaminen tulee todennäköisesti viivästymään. Sama tilanne on Klemettilään suunnitteilla olevan Kaarle-kauppakeskuksella. Kuluttajien ostokäyttäytymisen ennustaminen sisältää merkittäviä epävarmuustekijöitä, jotka liittyvät mm. kuluttajien arvoihin. Kaupungin kehitys nähdään yleensä myönteisenä. Tätä käsitystä tukevat tehdyt ennusteet mm. positiivisesta väestön ja ostovoiman kasvusta. Vaasan alueen ja seudun väestöpohjan nähdään olevan riittävän suuri, ettei näinkään merkittävällä tarjonnan kasvulla ole ratkaisevan suurta merkitystä niin, että syntyisi epätervettä kilpailua ja sen seurauksena liikkeiden poistumia.
Haastateltavien näkemykset ovat hyvin positiivisia Vaasan kehityksen suhteen; Vaasa ja sen seutukunta pysyvät kasvu-uralla. Kauppapaikkojen alueellisia voittajia ja varsinkaan häviäjiä ei nähdä. Vaasan seudun mahdollisuus on nk. toissijainen markkina-alue suunnitteilla olevan IKEA:n rakentamisen jälkeen. Vaasan kaupallinen asiointialue (vaikutusalue) ei siltikään tule kasvamaan merkittävästi. Todennäköisenä tulevaisuuden kuvana on, että vaikka Vaasan absoluuttinen vaikutusalue tulee kasvamaan, niin relatiivinen pysyy ennallaan. Tämä johtuu Kokkolan ja Pietarsaaren seudun sekä Seinäjoen alueen mittavista kauppapaikkainvestoinneista.
Tutkimusongelmana ovat ensiksikin Vaasan kaupungin kaupallisen keskustan ja uuden kauppapaikkarakentamisen kehittymisennusteet ja niiden kilpailukyky suhteessa toisiinsa. Toiseksi, mikä vaikutus uusien kauppapaikkojen rakentamisella on Vaasan seudun vaikutusalueeseen kun suunnitelmat ja laajennukset toteutuvat. Kolmanneksi, riittääkö alueen kehitys ja ostovoiman kasvu turvaamaan kannattavan toiminnan eri kauppapaikoissa.
Tarkastelu perustuu tällä hetkellä saatavissa olevaan tilastoaineistoon ja ennusteisiin (väestö, rakennettu ja suunnitteilla oleva kaupallisten palvelujen rakentaminen Vaasan ja muun Pohjanmaan alueella), kaavoituksen pohjalla olevaan materiaaliin sekä asiantuntijahaastatteluihin. Taustamuuttujina otetaan huomioon myös ihmisten kulutuskäyttäytyminen, internetkauppa sekä demografiset tekijät, kuten väestön ikääntyminen ja talouksien koon muutokset. Tutkimuksen teoreettisina lähtökohtina tarkastellaan perinteisten aluetieteen lokalisaatio- ja vaikutusalueteorioita. Asiantuntijahaastatteluissa käytetään teemahaastattelumenetelmää, jossa painottuvat arviot kaupallisten palvelujen tulevaisuuden kehityksestä. Tarkastelukulma ulottuu vuoteen 2020.
Asiantuntijahaastattelujen tuloksina selvisi, että keskustan kauppaan uudella kaupan yksiköiden rakentamisella ei tule olemaan vaikutuksia. Keskusta säilyy edelleenkin elinvoimaisena. Todennäköinen menettäjä on Kivihaka, joskaan ei merkittävästi. Linja-autoaseman paikalle suunnitteilla olevan kauppakeskuksen rakentaminen tulee todennäköisesti viivästymään. Sama tilanne on Klemettilään suunnitteilla olevan Kaarle-kauppakeskuksella. Kuluttajien ostokäyttäytymisen ennustaminen sisältää merkittäviä epävarmuustekijöitä, jotka liittyvät mm. kuluttajien arvoihin. Kaupungin kehitys nähdään yleensä myönteisenä. Tätä käsitystä tukevat tehdyt ennusteet mm. positiivisesta väestön ja ostovoiman kasvusta. Vaasan alueen ja seudun väestöpohjan nähdään olevan riittävän suuri, ettei näinkään merkittävällä tarjonnan kasvulla ole ratkaisevan suurta merkitystä niin, että syntyisi epätervettä kilpailua ja sen seurauksena liikkeiden poistumia.
Haastateltavien näkemykset ovat hyvin positiivisia Vaasan kehityksen suhteen; Vaasa ja sen seutukunta pysyvät kasvu-uralla. Kauppapaikkojen alueellisia voittajia ja varsinkaan häviäjiä ei nähdä. Vaasan seudun mahdollisuus on nk. toissijainen markkina-alue suunnitteilla olevan IKEA:n rakentamisen jälkeen. Vaasan kaupallinen asiointialue (vaikutusalue) ei siltikään tule kasvamaan merkittävästi. Todennäköisenä tulevaisuuden kuvana on, että vaikka Vaasan absoluuttinen vaikutusalue tulee kasvamaan, niin relatiivinen pysyy ennallaan. Tämä johtuu Kokkolan ja Pietarsaaren seudun sekä Seinäjoen alueen mittavista kauppapaikkainvestoinneista.