Rakentamiseen liittyvän tiedonantovelvollisuuden nykytila ja kehittäminen
Nikkola, Susanna (2017)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Harmaan talouden torjumiseksi on kehitetty jo vuosikymmenten ajan erilaisia keinoja, joista viimeisenä merkittävänä keinona on kehitetty rakennusalaa koskevaa sääntelyä, kuten käännetty arvonlisäverovelvollisuus, veronumeromenettely ja tutkimuksessani käsiteltävä rakennusalan tiedonantovelvollisuus. Tiedonantovelvollisuus on tullut voimaan 1.7.2014 ja tästä johtuen menettely ei ole vielä täysin toimiva ja sen kehittäminen on tarpeellista. Tästä johtuen tutkimuskysymykseni on miten tiedonantovelvollisuutta voitaisiin kehittää ja onko menettelyä mahdollista keventää joidenkin tahojen osalta.
Tutkimuksessa olen käyttänyt sekä lainopillista että oikeuspoliittista tutkimusmetodia. Lainopin avulla olen tarkastellut rakentamisilmoitusmenettelyn nykytilaa ja tulkinnut menettelyä koskevia oikeussääntöjä. Lainopin tulkinnan avulla on selvitetty, mitkä normit sääntelevät tiedonantovelvollisuutta ja lainvalmisteluaineiston avulla selvitetty, mitä normien sisällöllä on tarkoitettu. Tutkimus on oikeuspoliittinen sen vuoksi, että tutkimuksen tavoitteena on pyrkiä vaikuttamaan nykyisiin käytäntöihin. Tutkimuksessa keskeisessä roolissa ovat Verohallinnon antamat ohjeistukset, joiden lisäksi aineistoina on käytetty kirjallisuutta ja lainvalmisteluaineistoja. Tiedonantovelvollisuutta säännellään verotusmenettelylain 15 §:ssä, jossa on määritelty tilanteet, joissa rakentamisilmoitusmenettely tulee sovellettavaksi.
Tiedonantovelvollisuudella tarkoitetaan sitä, että yrityksillä on velvollisuus antaa kuukausittain verohal-linnolle urakkatietojen rakentamisilmoitus tilaamistaan rakennusurakoista. Vastaavasti työmaan pääto-teuttajalla on velvollisuus ilmoittaa kuukausittain kaikki työmaalla työskentelevät henkilöt. Yritysten lisäksi myös kotitalouksilla on velvollisuus ilmoittaa rakennusluvan alaiset työt ennen lopputarkastusta. Tutkimukseni toisessa luvussa kerron harmaan talouden torjunnasta, koska se on taustana koko tiedonantovelvollisuudelle. Kolmannessa luvussa kerron tiedonantovelvollisuuden nykytilasta ja erityispiirteistä, jonka jälkeen neljännessä luvussa avaan menettelyn ongelmakohtia ja pyrin löytämään kehittämisehdotuksia. Viimeisessä luvussa kerään saamani tulokset yhteen.
Menettely on tällä hetkellä asiakkaille melko vaikea ja tietoa velvollisuudesta on liian vähän. Rakenta-misilmoitusmenettelyllä ja lisätyllä verovalvonnalla on jo ensimmäisien vuosien aikana ollut verotuottoa lisäävä vaikutus, vaikka vastaavasti sekä Verohallinnon että tiedonantovelvollisten hallinnolliset kustannukset ovat kasvaneet menettelyn käyttöönotosta johtuen. Kokonaisuutena arvioiden menettelyllä on ollut positiivisia vaikutuksia ja kokonaisuutena arvioiden menettely on toimiva. Suurinta kehittämistarvetta löytyy lähinnä yksityiskohtien selventämisestä. Tärkein kehittämiskohta on mielestäni toiminimiyrittäjien kuukausi-ilmoittamisesta luopuminen ja tämän korvaaminen esimerkiksi vuosittaisella ilmoittamisella, koska nykyisellään sääntelytaakka kohdistuu suhteellisesti kovemmin pieniin yrityksiin.
Tutkimuksessa olen käyttänyt sekä lainopillista että oikeuspoliittista tutkimusmetodia. Lainopin avulla olen tarkastellut rakentamisilmoitusmenettelyn nykytilaa ja tulkinnut menettelyä koskevia oikeussääntöjä. Lainopin tulkinnan avulla on selvitetty, mitkä normit sääntelevät tiedonantovelvollisuutta ja lainvalmisteluaineiston avulla selvitetty, mitä normien sisällöllä on tarkoitettu. Tutkimus on oikeuspoliittinen sen vuoksi, että tutkimuksen tavoitteena on pyrkiä vaikuttamaan nykyisiin käytäntöihin. Tutkimuksessa keskeisessä roolissa ovat Verohallinnon antamat ohjeistukset, joiden lisäksi aineistoina on käytetty kirjallisuutta ja lainvalmisteluaineistoja. Tiedonantovelvollisuutta säännellään verotusmenettelylain 15 §:ssä, jossa on määritelty tilanteet, joissa rakentamisilmoitusmenettely tulee sovellettavaksi.
Tiedonantovelvollisuudella tarkoitetaan sitä, että yrityksillä on velvollisuus antaa kuukausittain verohal-linnolle urakkatietojen rakentamisilmoitus tilaamistaan rakennusurakoista. Vastaavasti työmaan pääto-teuttajalla on velvollisuus ilmoittaa kuukausittain kaikki työmaalla työskentelevät henkilöt. Yritysten lisäksi myös kotitalouksilla on velvollisuus ilmoittaa rakennusluvan alaiset työt ennen lopputarkastusta. Tutkimukseni toisessa luvussa kerron harmaan talouden torjunnasta, koska se on taustana koko tiedonantovelvollisuudelle. Kolmannessa luvussa kerron tiedonantovelvollisuuden nykytilasta ja erityispiirteistä, jonka jälkeen neljännessä luvussa avaan menettelyn ongelmakohtia ja pyrin löytämään kehittämisehdotuksia. Viimeisessä luvussa kerään saamani tulokset yhteen.
Menettely on tällä hetkellä asiakkaille melko vaikea ja tietoa velvollisuudesta on liian vähän. Rakenta-misilmoitusmenettelyllä ja lisätyllä verovalvonnalla on jo ensimmäisien vuosien aikana ollut verotuottoa lisäävä vaikutus, vaikka vastaavasti sekä Verohallinnon että tiedonantovelvollisten hallinnolliset kustannukset ovat kasvaneet menettelyn käyttöönotosta johtuen. Kokonaisuutena arvioiden menettelyllä on ollut positiivisia vaikutuksia ja kokonaisuutena arvioiden menettely on toimiva. Suurinta kehittämistarvetta löytyy lähinnä yksityiskohtien selventämisestä. Tärkein kehittämiskohta on mielestäni toiminimiyrittäjien kuukausi-ilmoittamisesta luopuminen ja tämän korvaaminen esimerkiksi vuosittaisella ilmoittamisella, koska nykyisellään sääntelytaakka kohdistuu suhteellisesti kovemmin pieniin yrityksiin.