Ordförandes språkliga agerande på tvåspråkiga officiella möten
Naukkarinen, Mari (2016)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän pro gradu –tutkielman tavoitteena on selvittää puheenjohtajan kielellisiä toimintatapoja kielenvälityksen näkökulmasta muodollisessa kaksikielisessä kokouksessa. Tutkimusaineistona tässä tapaustutkimuksessa käytän ensisijaisesti kahta Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kaksikielisen kokouksen litterointia. Vertaan tutkimuksessani ensisijaisen tutkimusmateriaalini puheenjohtajien (N=2) toimintaa toissijaisen tutkimusaineistoni puheenjohtajien (N=2) kielenkäyttöön. Toissijaiseen tutkimusaineistooni kuuluu kaksi eri johtokunnan kokouksen litterointia. Yhteensä aineistossani on neljä puheenjohtajaa, neljä kokousta ja kolme erilaista kaksikielistä kokouskontekstia, joissa ei ole käytössä erillistä tulkkauspalvelua.
Analysoin aineistoani sekä määrällisesti että laadullisesti. Selvitän, minkälaisia monikielisyysstrategioita (toisto, fragmentointi, päällekkäisyys ja täydennys) puheenjohtajat käyttävät kokouksissa, miten heidän puheenvuoronsa jakautuvat yksi– ja kaksikielisiin puheenvuoroihin, sekä miten he vaihtavat kieltä puheenvuorojen välillä ja omien puheenvuorojensa sisällä. Lopuksi vertaan aineistoni neljän eri puheenjohtajan kielenkäyttöä toisiinsa. Oletan, että puheenjohtajat käyttävät kaikkia neljää monikielisyysstrategiaa kokousten aikana.
Tutkimukseni osoittaa, että puheenjohtajat käyttävät kaikkia neljää monikielisyysstrategiaa. Vähiten he käyttävät täydennystä ja eniten fragmentointia. Rakenteeltaan puheenjohtajien puheenvuorot muistuttavat toisiaan, mutta he käyttävät välillä eri tavoin yksi– ja kaksikielisiä puheenvuoroja. Kaksikielisten puheenvuorojen vaihteluväli aineistossa on 5–80 % kaikista puheenjohtajien puheenvuoroista. Vastaavasti yksikielisten suomenkielisten puheenvuorojen vaihteluväli on 0–79 % ja ruotsinkielisten 8–67 %. Kokouksissa, joissa on paljon asioiden esittelyjä ja jotka seuraavat tarkasti esityslistaa, puheenjohtajat käyttävät enemmän kaksikielisiä puheenvuoroja. Kokouksissa, joissa keskustellaan vapaammin puheenjohtajat käyttävät puolestaan enemmän yksikielisiä puheenvuoroja.
Analysoin aineistoani sekä määrällisesti että laadullisesti. Selvitän, minkälaisia monikielisyysstrategioita (toisto, fragmentointi, päällekkäisyys ja täydennys) puheenjohtajat käyttävät kokouksissa, miten heidän puheenvuoronsa jakautuvat yksi– ja kaksikielisiin puheenvuoroihin, sekä miten he vaihtavat kieltä puheenvuorojen välillä ja omien puheenvuorojensa sisällä. Lopuksi vertaan aineistoni neljän eri puheenjohtajan kielenkäyttöä toisiinsa. Oletan, että puheenjohtajat käyttävät kaikkia neljää monikielisyysstrategiaa kokousten aikana.
Tutkimukseni osoittaa, että puheenjohtajat käyttävät kaikkia neljää monikielisyysstrategiaa. Vähiten he käyttävät täydennystä ja eniten fragmentointia. Rakenteeltaan puheenjohtajien puheenvuorot muistuttavat toisiaan, mutta he käyttävät välillä eri tavoin yksi– ja kaksikielisiä puheenvuoroja. Kaksikielisten puheenvuorojen vaihteluväli aineistossa on 5–80 % kaikista puheenjohtajien puheenvuoroista. Vastaavasti yksikielisten suomenkielisten puheenvuorojen vaihteluväli on 0–79 % ja ruotsinkielisten 8–67 %. Kokouksissa, joissa on paljon asioiden esittelyjä ja jotka seuraavat tarkasti esityslistaa, puheenjohtajat käyttävät enemmän kaksikielisiä puheenvuoroja. Kokouksissa, joissa keskustellaan vapaammin puheenjohtajat käyttävät puolestaan enemmän yksikielisiä puheenvuoroja.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]