Nuorten akateemisten naisten haasteita ja mahdollisuuksia maaseudulla: Tapaustutkimus Kyrönmaalta
Määttä, Susanna (2009)
Määttä, Susanna
2009
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Naisten osuus maaseudun väestöstä vähenee. Monet naiset ja nuoret muuttavat maalta kaupunkiin, missä esimerkiksi töitä on helpompi saada. Etenkin akateemisesti koulutetuille naisille koulutusta vastaavan työn saaminen maaseudulta voi olla hankalaa, koska maaseudulla ei luontaisesti juuri ole työpaikkoja akateemisesti koulutetuille. Naisten, nuorten ja akateemisesti koulutettujen muutto maalta kaupunkeihin voi johtaa maaseutualueiden sukupuolirakenteen, väestörakenteen ja koulutusrakenteen vinoutumiseen.
Tässä tutkimuksessa tutkimusongelmia on viisi: 1) millä tavoin naiset on otettu huomioon maaseutupolitiikassa, 2) miten akateemisesti koulutettujen nuorten aikuisten naisten asuminen ja työskentely onnistuu maaseudulla, 3) mitä hyviä ja huonoja puolia maaseudulla asumisessa ja työskentelyssä on näiden naisten näkökulmasta, 4) eroavatko näiden naisten näkemykset aikaisemmissa tutkimuksissa esiin tulleista maaseudun hyvistä ja huonoista puolista, 5) miten maaseutu houkuttelisi enemmän juuri akateemisesti koulutettuja nuoria naisia. Tutkimusongelmien selvittämiseksi tarkasteltavana ovat maaseutu asuin- ja työympäristönä sekä maaseutupolitiikka lähinnä maaseudun naisten mahdollisuuksien edistämisen näkökulmasta, minkä lisäksi aihetta konkretisoi empiirisen aineiston kautta saatu tieto. Tämä tutkimus on tutkimusstrategialtaan tapaustutkimusta, missä tarkastelussa on kahdeksan akateemista nuorta naista Kyrönmaan alueelta. Empiirinen aineisto kerättiin teemahaastattelujen kautta. Haastateltavat valittiin tutkimukseen harkinnanvaraisesti, jotta tutkimukseen saataisiin mahdollisimman monipuolisesti eri ammateissa toimivia naisia.
Maaseutupolitiikassa naiset on otettu huomioon naisteemaryhmän ja maaseutupoliittisten kokonaisohjelmien naisiin vaikuttavien toimenpide-ehdotusten kautta. Akateemisesti koulutettujen nuorten naisten maaseudulla asuminen tai työskentely sisältää mahdollisuuksien lisäksi myös haasteita, kuten työpaikan saaminen. Kuitenkin lähes kaikki haastatellut naiset olivat viihtyneet maaseudulla. Maalla asumisen vahvuudet ja heikkoudet eivät haastateltavien mukaan juuri eronneet kahdessa aikaisemmassa tutkimuksessa esiin tulleista maallemuuttajien näkemyksistä. Maaseudun vahvuuksiksi mainittiin esimerkiksi rauha, luonto, tila, asumisen väljyys ja asumisen edullisuus. Maaseudun heikkouksiksi mainittiin muun muassa pitkät välimatkat, palveluiden kaukainen sijainti ja että ihmiset tuntevat toisensa. Haastateltujen mukaan maaseutu houkuttelisi enemmän akateemisesti koulutettuja nuoria naisia, jos esimerkiksi peruspalvelut olisivat kunnossa, töitä olisi tarjolla, julkinen liikenne olisi sujuvampaa ja etätyöhön olisi mahdollisuus.
Akateemisten nuorten naisten suurimmat haasteet maaseudulla elämisessä liittyvät teorian ja empirian perusteella työhön. Koulutusta vastaavan työn saaminen maaseudulta voi olla hankalaa, minkä lisäksi uralla eteneminen saattaa olla maaseudulla vaikeampaa kuin kaupungeissa. Akateemisten nuorten naisten kokemuksiin maaseudusta vaikuttaa tämän tutkimuksen perusteella se, onko kotoisin maaseudulta vai kaupungista. Maaseudulta kotoisin olevat viihtyvät paremmin maaseudulla ja uskovat olevansa onnellisempia maaseudulla toisin kuin kaupungissa varttuneet. Akateemiset nuoret naiset arvostavat maaseudussa paljon samoja asioita kuin muut. Maaseudulla asuminen voisikin houkutella enemmän myös akateemisia nuoria naisia, jos kaikkiin vaikuttavat perusasiat kuten palvelut olisivat kunnossa. Lisäksi etenkin akateemisten nuorten naisten muuttoa maaseudulle voisi lisätä korkeaa koulutusta vaativat työpaikat lähialueilla. Työhön liittyviä maaseudun haasteita voisi vähentää esimerkiksi virastojen alueellistamisen ja etätyön avulla. Eri alueilla on kuitenkin omat haasteensa ja mahdollisuutensa. Kyrönmaalla joitakin haasteita lievensi alueen hyvä sijainti kahden kaupungin välissä.
Tässä tutkimuksessa tutkimusongelmia on viisi: 1) millä tavoin naiset on otettu huomioon maaseutupolitiikassa, 2) miten akateemisesti koulutettujen nuorten aikuisten naisten asuminen ja työskentely onnistuu maaseudulla, 3) mitä hyviä ja huonoja puolia maaseudulla asumisessa ja työskentelyssä on näiden naisten näkökulmasta, 4) eroavatko näiden naisten näkemykset aikaisemmissa tutkimuksissa esiin tulleista maaseudun hyvistä ja huonoista puolista, 5) miten maaseutu houkuttelisi enemmän juuri akateemisesti koulutettuja nuoria naisia. Tutkimusongelmien selvittämiseksi tarkasteltavana ovat maaseutu asuin- ja työympäristönä sekä maaseutupolitiikka lähinnä maaseudun naisten mahdollisuuksien edistämisen näkökulmasta, minkä lisäksi aihetta konkretisoi empiirisen aineiston kautta saatu tieto. Tämä tutkimus on tutkimusstrategialtaan tapaustutkimusta, missä tarkastelussa on kahdeksan akateemista nuorta naista Kyrönmaan alueelta. Empiirinen aineisto kerättiin teemahaastattelujen kautta. Haastateltavat valittiin tutkimukseen harkinnanvaraisesti, jotta tutkimukseen saataisiin mahdollisimman monipuolisesti eri ammateissa toimivia naisia.
Maaseutupolitiikassa naiset on otettu huomioon naisteemaryhmän ja maaseutupoliittisten kokonaisohjelmien naisiin vaikuttavien toimenpide-ehdotusten kautta. Akateemisesti koulutettujen nuorten naisten maaseudulla asuminen tai työskentely sisältää mahdollisuuksien lisäksi myös haasteita, kuten työpaikan saaminen. Kuitenkin lähes kaikki haastatellut naiset olivat viihtyneet maaseudulla. Maalla asumisen vahvuudet ja heikkoudet eivät haastateltavien mukaan juuri eronneet kahdessa aikaisemmassa tutkimuksessa esiin tulleista maallemuuttajien näkemyksistä. Maaseudun vahvuuksiksi mainittiin esimerkiksi rauha, luonto, tila, asumisen väljyys ja asumisen edullisuus. Maaseudun heikkouksiksi mainittiin muun muassa pitkät välimatkat, palveluiden kaukainen sijainti ja että ihmiset tuntevat toisensa. Haastateltujen mukaan maaseutu houkuttelisi enemmän akateemisesti koulutettuja nuoria naisia, jos esimerkiksi peruspalvelut olisivat kunnossa, töitä olisi tarjolla, julkinen liikenne olisi sujuvampaa ja etätyöhön olisi mahdollisuus.
Akateemisten nuorten naisten suurimmat haasteet maaseudulla elämisessä liittyvät teorian ja empirian perusteella työhön. Koulutusta vastaavan työn saaminen maaseudulta voi olla hankalaa, minkä lisäksi uralla eteneminen saattaa olla maaseudulla vaikeampaa kuin kaupungeissa. Akateemisten nuorten naisten kokemuksiin maaseudusta vaikuttaa tämän tutkimuksen perusteella se, onko kotoisin maaseudulta vai kaupungista. Maaseudulta kotoisin olevat viihtyvät paremmin maaseudulla ja uskovat olevansa onnellisempia maaseudulla toisin kuin kaupungissa varttuneet. Akateemiset nuoret naiset arvostavat maaseudussa paljon samoja asioita kuin muut. Maaseudulla asuminen voisikin houkutella enemmän myös akateemisia nuoria naisia, jos kaikkiin vaikuttavat perusasiat kuten palvelut olisivat kunnossa. Lisäksi etenkin akateemisten nuorten naisten muuttoa maaseudulle voisi lisätä korkeaa koulutusta vaativat työpaikat lähialueilla. Työhön liittyviä maaseudun haasteita voisi vähentää esimerkiksi virastojen alueellistamisen ja etätyön avulla. Eri alueilla on kuitenkin omat haasteensa ja mahdollisuutensa. Kyrönmaalla joitakin haasteita lievensi alueen hyvä sijainti kahden kaupungin välissä.