Finnische Gedichte auf Deutsch. Zur mehrfachen Übersetzung von Gedichten
Märjenjärvi, Päivi (2008)
Märjenjärvi, Päivi
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena on ollut etsiä suomalaisia runoja, jotka on käännetty saksaksi vähintään kaksi kertaa, sekä vertailla saman runon kahta eri käännöstä. Runokäännöksiä on etsitty 12 erilaisesta saksan- tai monikielisestä antologiasta ja kokoelmateoksesta. Tutkimusaineistoon kuuluvat teokset on julkaistu vuosien 1920 ja 2004 välisenä aikana.
Runot ja niiden käännökset on listattu taulukkoon, jonka avulla käännösten esiintymismäärää kunkin runon kohdalla on ollut mahdollista tutkia. Tältä osin tutkielma on kvantitatiivinen. Teoriaosassa on ensin käsitelty tulkinnan ja kääntämisen menetelmiä, käännösteoriaa sekä käännösongelmia kvalitatiivisen tutkimuksen pohjaksi. Teoriaosan lopussa on perehdytty runon rakenteen analysoinnin menetelmiin.
Tutkimuksen aikana ilmeni, että on olemassa moniakin suomalaisia runoja, jotka esiintyvät vähintään kahteen kertaan saksankielisinä käännöksinä. Jotkut runot ovat ilmestyneet saman kääntäjän käännöksinä jopa neljässä eri julkaisussa, joko samanlaisina tai hieman muunneltuina. Tutkielmassa on esitelty myös eräs Uuno Kailaan runo, josta löytyy sekä runoilijan alkuperäinen että osin muuttama versio ja lisäksi kääntäjän kaksi käännösversiota, jotka ovat ilmestyneet eri vuosina ja eri antologioissa. Marja-Liisa Vartion runo Lapsen uni valittiin tarkemman tarkastelun kohteeksi sen perusteella, että sen käännösten julkaisujen välillä on yli 40 vuoden ajanjakso ja myös kääntäjät ovat eri henkilöitä. Tarkasteltavaksi valittu runo ja sen käännökset analysoitiin, ja niitä verrattiin toisiinsa käännöserojen osoittamiseksi. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että käännöksissä on käytetty erilaisia menetelmiä runon sanoman ja muodon välittämiseksi saksan kielelle. Käännöksistä vanhempi perustuu enemmän suoraan kääntämiseen, kun taas uudemmassa käännöksessä on käytetty uudelleen runoilemisen mahdollisuuksia runon kääntämisessä toiselle kielelle. Käännösten erilaisuuteen ovat vaikuttaneet paitsi kääntäjän oma tyyli, luultavasti myös ajankohta jolloin käännös on tehty.
Runot ja niiden käännökset on listattu taulukkoon, jonka avulla käännösten esiintymismäärää kunkin runon kohdalla on ollut mahdollista tutkia. Tältä osin tutkielma on kvantitatiivinen. Teoriaosassa on ensin käsitelty tulkinnan ja kääntämisen menetelmiä, käännösteoriaa sekä käännösongelmia kvalitatiivisen tutkimuksen pohjaksi. Teoriaosan lopussa on perehdytty runon rakenteen analysoinnin menetelmiin.
Tutkimuksen aikana ilmeni, että on olemassa moniakin suomalaisia runoja, jotka esiintyvät vähintään kahteen kertaan saksankielisinä käännöksinä. Jotkut runot ovat ilmestyneet saman kääntäjän käännöksinä jopa neljässä eri julkaisussa, joko samanlaisina tai hieman muunneltuina. Tutkielmassa on esitelty myös eräs Uuno Kailaan runo, josta löytyy sekä runoilijan alkuperäinen että osin muuttama versio ja lisäksi kääntäjän kaksi käännösversiota, jotka ovat ilmestyneet eri vuosina ja eri antologioissa. Marja-Liisa Vartion runo Lapsen uni valittiin tarkemman tarkastelun kohteeksi sen perusteella, että sen käännösten julkaisujen välillä on yli 40 vuoden ajanjakso ja myös kääntäjät ovat eri henkilöitä. Tarkasteltavaksi valittu runo ja sen käännökset analysoitiin, ja niitä verrattiin toisiinsa käännöserojen osoittamiseksi. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että käännöksissä on käytetty erilaisia menetelmiä runon sanoman ja muodon välittämiseksi saksan kielelle. Käännöksistä vanhempi perustuu enemmän suoraan kääntämiseen, kun taas uudemmassa käännöksessä on käytetty uudelleen runoilemisen mahdollisuuksia runon kääntämisessä toiselle kielelle. Käännösten erilaisuuteen ovat vaikuttaneet paitsi kääntäjän oma tyyli, luultavasti myös ajankohta jolloin käännös on tehty.