Osastonhoitajan työhyvinvointi
Blomqvist, Outi (2016)
2016
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Julkisessa terveydenhuollossa tapahtuvat jatkuvat muutokset, epävarmuus ja kiire luovat haasteita työhyvinvoinnille. Osastonhoitaja on merkittävässä asemassa julkisessa terveydenhuolto-organisaatiossa, koska johtamisellaan ja työyksikkönsä työntekijöiden työllä hän mahdollistaa organisaation tavoitteiden saavuttamista eli potilaiden ja asiakkaiden hyvää hoitoa sekä palvelua. Osastonhoitajan työhyvinvointiin kannattaa panostaa, jotta osastonhoitaja voi hyvin työssään ja jaksaa tehdä työtään menestyksekkäästi. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tarkastella osastonhoitajan työhyvinvointia julkisessa terveydenhuollossa. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitä työhyvinvointi oli tarkasteltuna osastonhoitajan työn kannalta, mitkä tekijät motivoivat osastonhoitajaa johtamistyössä sekä mitkä tekijät vahvistivat ja heikensivät osastonhoitajan työhyvinvointia. Teoreettinen viitekehys muodostui työhyvinvoinnista, motivaatiosta ja osastonhoitajan johtamistyöstä, jota tarkasteltiin henkilöstö- ja asiajohtamisen näkökulmasta. Tutkimuskysymyksiin etsittiin vastauksia aikaisemmista tieteellisistä tutkimuksista ja kirjallisuudesta sekä kvantitatiivisella Survey-tutkimuksella, johon sisältyi myös avoimia kysymyksiä. Tutkimuksen otoksena olivat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Seinäjoen keskussairaalan osastonhoitajat. Tutkimustulosten tulkinta perustui tilastolliseen analyysiin ja sisällön analyysiin.
Johtamistyössä osastonhoitajaa motivoivat osastonhoitajalle tärkeät tarpeet ja arvot. Osastonhoitajaksi haluttiin, kouluttauduttiin osastonhoitajan työhön, haluttiin edetä työuralla ja kehittyä työssä. Osastonhoitajalla oli tarve johtaa hyvin. Tärkeä arvo oli potilaiden ja asiakkaiden hyvä hoito sekä palvelu, joka ohjasi johtamistyötä. Lisäksi motivoivat työn haasteellisuus, muiden tuki ja itselle saadut edut. Osastonhoitajan työhyvinvointia vahvistivat henkilöstö- ja asiajohtamisen toteuttaminen ja onnistuminen, haasteellinen, itsenäinen, mielenkiintoinen ja mielekäs työ sekä muiden tuki. Työhyvinvointia heikensivät työn muuttuminen, kiire, yksinäisyys, epäselvä työn sisältö, alaistaidottomat työntekijät ja tuen puute. Keskeisinä tuloksina todettiin, että työhyvinvointiin osastonhoitajan työn kannalta vaikuttivat osastonhoitajaan itseen, osastonhoitajan työhön, työyksikköön ja organisaatioon liittyvät tekijät. Työhyvinvointi osastonhoitajan työn kannalta oli töiden sujumista työyksikössä, johon sisältyivät osastonhoitajan henkilöstö- ja asiajohtamisen sujuminen ja työyksikön työntekijöiden töiden sujuminen. Osastonhoitajan työssä koettiin onnistumista, ja työ koettiin mielekkääksi. Työt jaksettiin tehdä, ja niistä selviytyi työaikana. Työyhteisö oli hyvinvoiva, työntekijät olivat alaistaitoisia ja yhteistyö sujui. Osastonhoitaja sai tukea työhönsä vertaistuesta, ylihoitajalta, työyksikön työntekijöiltä ja työnohjauksesta.
Työhyvinvointi tarkasteltuna osastonhoitajan työn kannalta on laaja kokonaisuus, joka muodostuu eri tekijöiden vuorovaikutuksesta, joita jokainen osastonhoitaja arvostaa yksilöllisesti. Osastonhoitajan työhyvinvoinnin kokemiseen tarvitaan hyvää työmotivaatiota, johtamisosaamista ja muiden tukea. Osastonhoitajan hyvä itsensä johtaminen antaa voimavaroja työhön. Vain johtamistyössään motivoitunut ja hyvinvoiva osastonhoitaja jaksaa kehittää hoitotyötä ja sen tekemistä muuttuvissa julkisen terveydenhuollon organisaatioissa. Johtamisellaan osastonhoitaja vaikuttaa potilaiden ja asiakkaiden hoitoon ja palveluun. Hyvä hoito ja palvelu ilmenevät tyytyväisinä potilaina ja asiakkaina sekä hyvänä palautteena. Osastonhoitajan työhyvinvointia vahvistavat sekä oma että työyksikön työntekijöiden hyvin tehty työ. Tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää osastonhoitajan työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja kehittämisessä.
Johtamistyössä osastonhoitajaa motivoivat osastonhoitajalle tärkeät tarpeet ja arvot. Osastonhoitajaksi haluttiin, kouluttauduttiin osastonhoitajan työhön, haluttiin edetä työuralla ja kehittyä työssä. Osastonhoitajalla oli tarve johtaa hyvin. Tärkeä arvo oli potilaiden ja asiakkaiden hyvä hoito sekä palvelu, joka ohjasi johtamistyötä. Lisäksi motivoivat työn haasteellisuus, muiden tuki ja itselle saadut edut. Osastonhoitajan työhyvinvointia vahvistivat henkilöstö- ja asiajohtamisen toteuttaminen ja onnistuminen, haasteellinen, itsenäinen, mielenkiintoinen ja mielekäs työ sekä muiden tuki. Työhyvinvointia heikensivät työn muuttuminen, kiire, yksinäisyys, epäselvä työn sisältö, alaistaidottomat työntekijät ja tuen puute. Keskeisinä tuloksina todettiin, että työhyvinvointiin osastonhoitajan työn kannalta vaikuttivat osastonhoitajaan itseen, osastonhoitajan työhön, työyksikköön ja organisaatioon liittyvät tekijät. Työhyvinvointi osastonhoitajan työn kannalta oli töiden sujumista työyksikössä, johon sisältyivät osastonhoitajan henkilöstö- ja asiajohtamisen sujuminen ja työyksikön työntekijöiden töiden sujuminen. Osastonhoitajan työssä koettiin onnistumista, ja työ koettiin mielekkääksi. Työt jaksettiin tehdä, ja niistä selviytyi työaikana. Työyhteisö oli hyvinvoiva, työntekijät olivat alaistaitoisia ja yhteistyö sujui. Osastonhoitaja sai tukea työhönsä vertaistuesta, ylihoitajalta, työyksikön työntekijöiltä ja työnohjauksesta.
Työhyvinvointi tarkasteltuna osastonhoitajan työn kannalta on laaja kokonaisuus, joka muodostuu eri tekijöiden vuorovaikutuksesta, joita jokainen osastonhoitaja arvostaa yksilöllisesti. Osastonhoitajan työhyvinvoinnin kokemiseen tarvitaan hyvää työmotivaatiota, johtamisosaamista ja muiden tukea. Osastonhoitajan hyvä itsensä johtaminen antaa voimavaroja työhön. Vain johtamistyössään motivoitunut ja hyvinvoiva osastonhoitaja jaksaa kehittää hoitotyötä ja sen tekemistä muuttuvissa julkisen terveydenhuollon organisaatioissa. Johtamisellaan osastonhoitaja vaikuttaa potilaiden ja asiakkaiden hoitoon ja palveluun. Hyvä hoito ja palvelu ilmenevät tyytyväisinä potilaina ja asiakkaina sekä hyvänä palautteena. Osastonhoitajan työhyvinvointia vahvistavat sekä oma että työyksikön työntekijöiden hyvin tehty työ. Tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää osastonhoitajan työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja kehittämisessä.