"Painonhallinta ei ole tahdonvoimalaji" - tarkastelussa kahden painonhallintaa tukevan verkkopalvelun retoriikka
Mäkitalo, Tarja (2013)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Sosiaalinen markkinointi ja eTerveys-palvelujen kehittäminen ovat ajankohtaisia puheenaiheita. Vertaan tutkimuksessani kahden painonhallintaan keskittyvän verkkopalvelun retoriikkaa markkinoinnin näkökulmasta. Keventäjät on kaupallinen yritys ja Omahoitopalvelu on julkisen terveydenhuollon tarjoama verkkopalvelu.
Tarkastelen molempien palveluntarjoajien verkkosivuillaan käyttämiä väitteitä eetoksen, paatoksen ja logoksen mukaisesti. Tutkimukseni tavoitteena on löytää joko yhteneväisyyksiä tai eroavaisuuksia kaupallisen ja julkisen verkkopalvelun retoriikassa sekä selvittää, millä tavalla vastaanottajaa innostetaan ryhtymään painonhallintaan. Olen tarkastellut kokonaisuutta retorisen analyysin keinoin ja tuloksena on, että paatos on yleisin kaupallisen toimijan käyttämä argumentti, kun julkinen toimija puolestaan käyttää eniten logosta. Eetos-argumenteilla kaupallinen toimija korostaa erityisesti asiantuntijuutta ja tukea, logos-argumenteilla tavoitteita ja seurantaa. Julkinen toimija keskittyy logos-argumenteillaan muutokseen, mutta käyttääkin paatos-argumentteja asiantuntemuksen vakuuttamiseen.
Terveelliset elintavat voidaan nähdä kauppatavarana, ja elintapojen muuttaminen on yksilön, palveluntarjoajan ja yhteiskunnan välistä kaupantekoa. Kun luopuu jostain, saa jotain tilalle, jokainen punnitsee muutoksen tuomat hyödyt ja kustannukset joko tietoisesti tai tietämättään. Kumpikaan palveluntarjoajista ei korostanut terveellisten elintapojen tuomia hyötyjä, mutta tukea ja ymmärrystä oli tarjolla. Verkkosivujen perusteella molempien kohderyhmänä näyttävät olevan kaikki mahdollisesti painonhallinnasta kiinnostuneet.
Kielellisten ilmaisujen perusteella kaupallinen palveluntarjoaja vaikuttaa ystävältä ja julkinen palveluntarjoaja tuntuu neuvovan velvollisuudesta. Vakuuttaminen voi tapahtua opettaen, miellyttäen tai tunteisiin vedoten, joten retoriikalla saattaa olla vaikutusta palveluntarjoajan valintaan, sillä erilainen retoriikka ”puree” erilaisiin ihmisiin.
Tarkastelen molempien palveluntarjoajien verkkosivuillaan käyttämiä väitteitä eetoksen, paatoksen ja logoksen mukaisesti. Tutkimukseni tavoitteena on löytää joko yhteneväisyyksiä tai eroavaisuuksia kaupallisen ja julkisen verkkopalvelun retoriikassa sekä selvittää, millä tavalla vastaanottajaa innostetaan ryhtymään painonhallintaan. Olen tarkastellut kokonaisuutta retorisen analyysin keinoin ja tuloksena on, että paatos on yleisin kaupallisen toimijan käyttämä argumentti, kun julkinen toimija puolestaan käyttää eniten logosta. Eetos-argumenteilla kaupallinen toimija korostaa erityisesti asiantuntijuutta ja tukea, logos-argumenteilla tavoitteita ja seurantaa. Julkinen toimija keskittyy logos-argumenteillaan muutokseen, mutta käyttääkin paatos-argumentteja asiantuntemuksen vakuuttamiseen.
Terveelliset elintavat voidaan nähdä kauppatavarana, ja elintapojen muuttaminen on yksilön, palveluntarjoajan ja yhteiskunnan välistä kaupantekoa. Kun luopuu jostain, saa jotain tilalle, jokainen punnitsee muutoksen tuomat hyödyt ja kustannukset joko tietoisesti tai tietämättään. Kumpikaan palveluntarjoajista ei korostanut terveellisten elintapojen tuomia hyötyjä, mutta tukea ja ymmärrystä oli tarjolla. Verkkosivujen perusteella molempien kohderyhmänä näyttävät olevan kaikki mahdollisesti painonhallinnasta kiinnostuneet.
Kielellisten ilmaisujen perusteella kaupallinen palveluntarjoaja vaikuttaa ystävältä ja julkinen palveluntarjoaja tuntuu neuvovan velvollisuudesta. Vakuuttaminen voi tapahtua opettaen, miellyttäen tai tunteisiin vedoten, joten retoriikalla saattaa olla vaikutusta palveluntarjoajan valintaan, sillä erilainen retoriikka ”puree” erilaisiin ihmisiin.