Ulkoistaminen kunnassa -Valkeakosken kaupunki
Mäkinen, Pasi-Pekka (2013)
2013
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Julkisen hallinnon toimintamallit ovat kokeneet vuosien varrella muutoksia eri puolilla maailmaa ja Suomessa 1980-luvulta lähtien on julkishallinto käynyt läpi merkittäviä rakenteiden uudistamiseen ja markkinaohjauksen soveltamiseen liittyneitä uudistuksia, joista kasvavana toimintamallina on julkisten palveluiden ulkoistaminen. Ulkoistamisilla on pyritty julkisten palveluiden kustannustehokkuuden lisäämiseen, asiakaspalvelujen korostamiseen ja palvelujen joustavuuteen.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on arvioida ulkoistamisen ja sopimuksellisuuden mahdollisuuksia kau-pungin organisaation uudistamisen sekä kaupungin ylimmän johdon ja sen nykyisen henkilöstön suhteen näkökulmista julkisten palveluiden tuottamisessa New Public Management (NPM)– teorian valossa suhteellisen pienessä Länsi- Suomen läänissä, Pirkanmaan maakunnassa sijaitsevassa noin 20 000 asukkaan Valkeakosken kaupungissa ja samalla arvioida mitä palveluita kunnan olisi mahdollista tuottaa juuri sopimuksien ja ulkoistamisen kautta keskittymällä itse pääosin palveluiden hallinnointiin, resurssien jakamiseen sekä palveluiden valvontaan sen sijaan, että niitä tuotettaisiin perinteisillä tavoilla kuten tuottamalla itse. Osana tutkimusta on tarkoituksena myös luoda Valkeakosken kaupunkiorganisaatioon uusi organisaatiomalli.
Kuntien asema hyvinvointipalvelujen tuottajana on selkeästi nähtävissä muuttuvan ja tämän vuoksi kunnat tarvitsevat enenevissä määrin yksityistä ja kolmatta sektoria palvelutuotannon turvaamiseksi. Ulkoistamalla toimintoja kunnat ovat päässeet tavoitteisiinsa, kuten entistä kustannustehokkaampaan ja parempilaatuiseen palvelutuotantoon. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa alueella sijaitsevien yksityisen sektorin yrityksille luodut mahdollisuudet kuntapalvelujen tuottamisessa. Huomioitavaa on kuitenkin se, että joissakin tapauksissa ulkoistaminen on johtanut palvelutuotannon kustannustason nousuun ja palvelutason heikkenemiseen, joten aivan yksiselitteistä ei ulkoistamisen paremmuus vanhoihin toimintatapoihin verrattuna ole. Ulkoistamisen osaaminen prosessina on haastavaa ja monet kunnat joutuvat suhteellisen osaamattomina viemään ulkoistamisprosessejaan lävitse. Ylimmän johdon suhtautuminen ulkoistamiseen pääsääntöisesti kuitenkin on positiivinen ja ulkoistaminen nähdään ennen kaikkea mahdollisuutena parantaa palveluntuotannon tasoa. Henkilöstön suhtautuminen ulkoistamiseen on huomattavasti negatiivisempi sekä kriittisempi ja se nähdäänkin pääsääntöisesti uhkatekijänä omalle palvelun tuotannolle.
Ulkoistamiseen läheisesti liittyvää sopimuksellisuutta on useissa kunnissa kokeiltu monilla eri aloilla ja se näyttää soveltuvat lähes kaikille aloille alueen tarpeiden mukaan. Erityisesti hoiva- ja hyvinvointialoilla sopimuksellisuus on osoittautunut tärkeäksi toimintatavaksi. Sopimuksellisuuden avulla voidaan organi-soida niitä töitä, jotka syystä tai toisesta jäävät alueella hoitamatta. Sopimuksellisuuden kautta voidaan synnyttää uusia, yrityksiä, työpaikkoja ja ansionlähteitä esimerkiksi yhdistyksille, joten kunta joutuu lähitulevaisuudessa keskittymään entistä vahvemmin juuri sopimuksellisuuden kehittämiseen.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on arvioida ulkoistamisen ja sopimuksellisuuden mahdollisuuksia kau-pungin organisaation uudistamisen sekä kaupungin ylimmän johdon ja sen nykyisen henkilöstön suhteen näkökulmista julkisten palveluiden tuottamisessa New Public Management (NPM)– teorian valossa suhteellisen pienessä Länsi- Suomen läänissä, Pirkanmaan maakunnassa sijaitsevassa noin 20 000 asukkaan Valkeakosken kaupungissa ja samalla arvioida mitä palveluita kunnan olisi mahdollista tuottaa juuri sopimuksien ja ulkoistamisen kautta keskittymällä itse pääosin palveluiden hallinnointiin, resurssien jakamiseen sekä palveluiden valvontaan sen sijaan, että niitä tuotettaisiin perinteisillä tavoilla kuten tuottamalla itse. Osana tutkimusta on tarkoituksena myös luoda Valkeakosken kaupunkiorganisaatioon uusi organisaatiomalli.
Kuntien asema hyvinvointipalvelujen tuottajana on selkeästi nähtävissä muuttuvan ja tämän vuoksi kunnat tarvitsevat enenevissä määrin yksityistä ja kolmatta sektoria palvelutuotannon turvaamiseksi. Ulkoistamalla toimintoja kunnat ovat päässeet tavoitteisiinsa, kuten entistä kustannustehokkaampaan ja parempilaatuiseen palvelutuotantoon. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa alueella sijaitsevien yksityisen sektorin yrityksille luodut mahdollisuudet kuntapalvelujen tuottamisessa. Huomioitavaa on kuitenkin se, että joissakin tapauksissa ulkoistaminen on johtanut palvelutuotannon kustannustason nousuun ja palvelutason heikkenemiseen, joten aivan yksiselitteistä ei ulkoistamisen paremmuus vanhoihin toimintatapoihin verrattuna ole. Ulkoistamisen osaaminen prosessina on haastavaa ja monet kunnat joutuvat suhteellisen osaamattomina viemään ulkoistamisprosessejaan lävitse. Ylimmän johdon suhtautuminen ulkoistamiseen pääsääntöisesti kuitenkin on positiivinen ja ulkoistaminen nähdään ennen kaikkea mahdollisuutena parantaa palveluntuotannon tasoa. Henkilöstön suhtautuminen ulkoistamiseen on huomattavasti negatiivisempi sekä kriittisempi ja se nähdäänkin pääsääntöisesti uhkatekijänä omalle palvelun tuotannolle.
Ulkoistamiseen läheisesti liittyvää sopimuksellisuutta on useissa kunnissa kokeiltu monilla eri aloilla ja se näyttää soveltuvat lähes kaikille aloille alueen tarpeiden mukaan. Erityisesti hoiva- ja hyvinvointialoilla sopimuksellisuus on osoittautunut tärkeäksi toimintatavaksi. Sopimuksellisuuden avulla voidaan organi-soida niitä töitä, jotka syystä tai toisesta jäävät alueella hoitamatta. Sopimuksellisuuden kautta voidaan synnyttää uusia, yrityksiä, työpaikkoja ja ansionlähteitä esimerkiksi yhdistyksille, joten kunta joutuu lähitulevaisuudessa keskittymään entistä vahvemmin juuri sopimuksellisuuden kehittämiseen.