Tilaajajohtaminen kuntien tilaaja-tuottajamalleissa: Analyysi 15 kunnan tilaajajohtajien tehtävien sisällöstä ja haasteista
Mäkinen, Leila (2012)
2012
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tässä hallintotieteen julkisjohtamisen alaan kuuluvassa Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan tilaajajohtamista kuntien tilaaja-tuottajamalleissa. Tutkielman tavoitteena on kartoittaa ja selventää tilaajajohtamisen keskeiset tehtävät ja tilaajajohtamiseen sisältyvät keskeiset haasteet tutkimukseen valituissa kunnallisissa organisaatioissa. Haasteiden tunnistamisen kautta pohditaan tilaajajohtamisen kehittämismahdollisuuksia.
Tutkielman johdannossa tarkastellaan tilaaja-tuottajamallin sisältöä ja eri toimijoiden rooleja. Mallin teoreettisia kytkentöjä selvitellään New Public Managementin eli uuden julkisjohtamisen opin ja sopimuksellisuuteen liittyvien seikkojen kautta. Julkisen johtamisen muuttuvaa roolia ja vaikutusta kuntalaisiin pohditaan myös.
Teoriapohjana tutkielmalla on POSDCORB-idea, jonka seitsemästä osa-alueesta valittiin viisi tilaajajohtamiseen parhaiten soveltuvaa näkökulmaa: suunnittelu, päätöksenteko, budjetointi, koordinointi ja raportointi. Näiden pohjalta laadittiin empiiristä tutkimusta varten teemahaastattelun runko. Haastattelun kohteena oli 15 johtavaa virkamiestä, jotka edustivat kuntien tilaajaa eri puolilla Suomea. Haastattelut toteutettiin vuoden 2011 aikana kesäkuusta lokakuuhun sijoittuvalla ajanjaksolla. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin.
Kunnissa on tilaaja-tuottajamalleja organisoitu ja rakennettu monin eri tavoin. Tästä johtuen tilaajajohtajien työn sisältö eri viranhaltijoilla ei ole samanlainen. Lähtökohtaisesti lainsäädäntö kuitenkin määrittää vahvasti kuntien tehtäviä ja toimintoja, joten sen pohjalle perustuu myös tilaajajohtajien työ.
Tilaajajohtajille merkittävä tehtäviä ohjaava tekijä on kunnan strategia, joka vaikuttaa sekä toiminnan suunnitteluun että päätöksentekoon. Asiakkaiden palvelutarpeiden tunnistaminen ja tarpeiden asettamiin vaateisiin vastaaminen määriteltiin merkittäväksi tilaajajohtamisen sisällöksi. Muuttuvat toimintaympäristöt, priorisoinnin tarve ja rajalliset resurssit tuovat tilaajajohtajan työhön lukuisia haasteita. Ongelmallisuutta tehtäviin tuovat epävarmuus tulevaisuudesta ja resurssien riittämisestä lainsäädännön edellyttämiin palveluihin sekä globaalit uhkakuvat. Reaaliaikaisen laadullisen ja määrällisen tiedon saanti toiminnasta on useimmissa organisaatioissa vaikeutena ja siksi monesti myös kehittämiskohde.
Kunnallisen päätöksenteon moniportaisuus on jossain määrin ongelma. Päätöksenteon prosessien selkiyttäminen ja eri toimijoiden roolien tarkempi määrittely helpottaisivat tilaaja-johtajan työtä. Koordinoinnin sujuvuus ja yhteistyön rakentaminen eri tahoihin on tilaaja-tuottajamallin myötä korostunut, koska toimijaverkosto saattaa olla hyvin laaja. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksissa ja kuulemisessa on vaihtelua eri organisaatioiden välillä ja sillä saralla on tarpeita kehittämiselle. Ehkä eniten kehittämistä vaatii palveluntuottajien reaaliaikainen valvonta, johon hyvin harvassa kunnassa on panostettu riittävästi.
Tutkielman johdannossa tarkastellaan tilaaja-tuottajamallin sisältöä ja eri toimijoiden rooleja. Mallin teoreettisia kytkentöjä selvitellään New Public Managementin eli uuden julkisjohtamisen opin ja sopimuksellisuuteen liittyvien seikkojen kautta. Julkisen johtamisen muuttuvaa roolia ja vaikutusta kuntalaisiin pohditaan myös.
Teoriapohjana tutkielmalla on POSDCORB-idea, jonka seitsemästä osa-alueesta valittiin viisi tilaajajohtamiseen parhaiten soveltuvaa näkökulmaa: suunnittelu, päätöksenteko, budjetointi, koordinointi ja raportointi. Näiden pohjalta laadittiin empiiristä tutkimusta varten teemahaastattelun runko. Haastattelun kohteena oli 15 johtavaa virkamiestä, jotka edustivat kuntien tilaajaa eri puolilla Suomea. Haastattelut toteutettiin vuoden 2011 aikana kesäkuusta lokakuuhun sijoittuvalla ajanjaksolla. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin.
Kunnissa on tilaaja-tuottajamalleja organisoitu ja rakennettu monin eri tavoin. Tästä johtuen tilaajajohtajien työn sisältö eri viranhaltijoilla ei ole samanlainen. Lähtökohtaisesti lainsäädäntö kuitenkin määrittää vahvasti kuntien tehtäviä ja toimintoja, joten sen pohjalle perustuu myös tilaajajohtajien työ.
Tilaajajohtajille merkittävä tehtäviä ohjaava tekijä on kunnan strategia, joka vaikuttaa sekä toiminnan suunnitteluun että päätöksentekoon. Asiakkaiden palvelutarpeiden tunnistaminen ja tarpeiden asettamiin vaateisiin vastaaminen määriteltiin merkittäväksi tilaajajohtamisen sisällöksi. Muuttuvat toimintaympäristöt, priorisoinnin tarve ja rajalliset resurssit tuovat tilaajajohtajan työhön lukuisia haasteita. Ongelmallisuutta tehtäviin tuovat epävarmuus tulevaisuudesta ja resurssien riittämisestä lainsäädännön edellyttämiin palveluihin sekä globaalit uhkakuvat. Reaaliaikaisen laadullisen ja määrällisen tiedon saanti toiminnasta on useimmissa organisaatioissa vaikeutena ja siksi monesti myös kehittämiskohde.
Kunnallisen päätöksenteon moniportaisuus on jossain määrin ongelma. Päätöksenteon prosessien selkiyttäminen ja eri toimijoiden roolien tarkempi määrittely helpottaisivat tilaaja-johtajan työtä. Koordinoinnin sujuvuus ja yhteistyön rakentaminen eri tahoihin on tilaaja-tuottajamallin myötä korostunut, koska toimijaverkosto saattaa olla hyvin laaja. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksissa ja kuulemisessa on vaihtelua eri organisaatioiden välillä ja sillä saralla on tarpeita kehittämiselle. Ehkä eniten kehittämistä vaatii palveluntuottajien reaaliaikainen valvonta, johon hyvin harvassa kunnassa on panostettu riittävästi.