Metsätalouden sukupolvenvaihdoksen verosuunnittelu ja yhtiöittäminen
Mäki-Panula, Jutta (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimusongelma on kaksijakoinen. Tutkimuksen ensisijaisena tehtävänä on selvittää luonnollisen henkilön omistaman metsätilan sukupolvenvaihdoksen toteutustapoja ja näihin liittyviä veroseuraamuksia, kun tila luovutetaan perilliselle luopujan elinaikana. Tutkimusongelmassa tarkastellaan sekä luopujan että jatkajan verorasitusta. Tutkimuksen toissijaisena pyrkimyksenä on selvittää metsätalouden yhtiöittämisen kannattavuutta -sekä yhdessä sukupolvenvaihdoksen kanssa valmistelevana toimenpiteenä että myös liiketaloudellisena tapahtumana. Tutkimuksen avulla pyritään selvittämään, saadaanko yhtiöittämisen kautta verotuksellisia etuja sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseen ja toiminnan harjoittamiseen.
Vero-oikeudessa sukupolvenvaihdos on otettu huomioon sekä lakiin kirjatuissa nimenomaisissa huojennuksissa että vakiintuneessa lainsäädännöntulkinnassa. Siviilioikeus ei sisällä varsinaisia sukupolvenvaihdosta koskevia säännöksiä. Siten esimerkiksi perintökaaren yleiset perintöoikeutta koskevat säännökset soveltuvat myös sukupolvenvaihdostilanteisiin.
Tutkimuksen mukaan ei ole olemassa mitään erityisesti metsätaloudelle tyypillistä tapaa suorittaa sukupolvenvaihdos. Metsätalouden käytössä olevat tavat toteuttaa sukupolvenvaihdos ovat hyvin yleiset kaikissa sukupolvenvaihdostilanteissa. Sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa kauppana käypään hintaan, lahjanluonteisena kauppana, jolloin vastike on 75 % käyvästä hinnasta tai lahjanluonteisena kauppana, jossa vastike on 50 % käyvästä hinnasta sekä lahjana. Tutkimuksen perusteella verorasitus kohdistuu vastikkeettomassa luovutuksessa pääsääntöisesti luovutuksensaajaan ja vastikkeellisessa luovutuksessa luovuttajaan. TVL 48 §:n sukupolvenvaihdoksia koskevat huojennussäännökset soveltuvat tiettyjen edellytysten täyttyessä vastikkeelliseen luovutukseen ja ne huojentavat luopujan verorasitusta. PerVL 55-57 §:ien verohuojennussäännökset eivät sovellu puhtaan metsätalouden sukupolvenvaihdokseen. Tutkimuksen mukaan metsätalouden yhtiöittämisellä saavutetut verotusedut ovat kyseenalaiset. Oikeuskäytännössä puhdasta metsätalouden harjoittamista - edes laajamuotoisena - ei ole pidetty EVL:n mukaisena elinkeinotoimintana.
Vero-oikeudessa sukupolvenvaihdos on otettu huomioon sekä lakiin kirjatuissa nimenomaisissa huojennuksissa että vakiintuneessa lainsäädännöntulkinnassa. Siviilioikeus ei sisällä varsinaisia sukupolvenvaihdosta koskevia säännöksiä. Siten esimerkiksi perintökaaren yleiset perintöoikeutta koskevat säännökset soveltuvat myös sukupolvenvaihdostilanteisiin.
Tutkimuksen mukaan ei ole olemassa mitään erityisesti metsätaloudelle tyypillistä tapaa suorittaa sukupolvenvaihdos. Metsätalouden käytössä olevat tavat toteuttaa sukupolvenvaihdos ovat hyvin yleiset kaikissa sukupolvenvaihdostilanteissa. Sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa kauppana käypään hintaan, lahjanluonteisena kauppana, jolloin vastike on 75 % käyvästä hinnasta tai lahjanluonteisena kauppana, jossa vastike on 50 % käyvästä hinnasta sekä lahjana. Tutkimuksen perusteella verorasitus kohdistuu vastikkeettomassa luovutuksessa pääsääntöisesti luovutuksensaajaan ja vastikkeellisessa luovutuksessa luovuttajaan. TVL 48 §:n sukupolvenvaihdoksia koskevat huojennussäännökset soveltuvat tiettyjen edellytysten täyttyessä vastikkeelliseen luovutukseen ja ne huojentavat luopujan verorasitusta. PerVL 55-57 §:ien verohuojennussäännökset eivät sovellu puhtaan metsätalouden sukupolvenvaihdokseen. Tutkimuksen mukaan metsätalouden yhtiöittämisellä saavutetut verotusedut ovat kyseenalaiset. Oikeuskäytännössä puhdasta metsätalouden harjoittamista - edes laajamuotoisena - ei ole pidetty EVL:n mukaisena elinkeinotoimintana.