Laatu ja arviointi päihdepalveluissa
Mäkelä, Kimmo (2007)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on jatkaa ja syventää keskustelua laatuun ja arviointiin liittyvän ajattelun yhdistämisestä päihdepalveluihin. Tutkimuksella etsitään, selvennetään ja kootaan yhteen päihdepalveluihin soveltuvaa laatuajattelua. Tutkimuksella pyritään selvittämään, mitä laatu on päihdepalveluissa ja miten päihdepalveluita voidaan arvioida. Tutkimuksen teoriaosassa kootaan yhteen erilaisia näkökul-mia aiheeseen. Haastattelujen avulla pyritään selvittämään asiakkaiden ja palveluiden tuottajan näkökulmia laatuun ja arviointiin käytännössä. Tutkimuksessa on haastateltu päihdepalveluiden asiakkaita ja palveluiden tuottajia teemahaastattelujen avulla. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen.
Päihteellä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa alkoholijuomaa tai muuta päihtymistarkoituksessa käytettävää ainetta, jonka seurauksena ihmisen fyysisen ja psyykkisen toiminnan sekä tajunnan taso muuttuvat. Määritelmä sisältää myös lääkkeet. Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalialalla tuotettavia palveluita virastoissa, avohuollossa tai laitoksissa sekä yksityisellä, että julkisella sektorilla. Päihdepalveluilla tarkoitetaan edellisen määritelmän mukaan päihteiden ongelmakäyttäjille hoitoa, tukea ja neuvontaa tuottavia laitoshoitopalveluita. Laadulla tässä tutkimuksessa tarkoitetaan palvelun ominaisuuksista muodostuvaa kokonaisuutta, johon perustuu sen kyky täyttää sille asetetut odotukset.
Laadun kehittäminen ja päihdepalveluiden arviointi on perusteltua ja erittäin ajankohtaista, koska resurssit vähenevät jatkuvasti, samaan aikaan kasvavien työn vaatimusten kanssa. Päihdepalveluissa tarvitaan uusia ja innovatiivisiakin näkökulmia laadun kehittämisessä.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että lähdettäessä kehittämään laatutyötä päihdepalveluissa on ensin oltava selkeä käsitys perustehtävästä ja toiminnan tavoitteista. Sen jälkeen tulee tarkastella mitä laatu tarkoittaa laatutyöhön lähtevässä yksikössä, ottaen huomioon työn erityispiirteet. Lähdettäessä kehittämään ja arvioimaan palvelua on toiminnan ja tavoitteiden oltava realistisia ja oikeassa suhteessa tavoitteisiin ja resursseihin. On kehitettävä tai tarkkaan valittava juuri tähän työhön ja sen tavoitteisiin sopivat mittausmenetelmät ja kohteet. Arviointiin osallistuvien tahojen määrittelyyn on myös kiinnitettävä huomiota.
Arviointi päihdepalveluissa on mahdollista toteuttaa useampaa tapaa käyttäen. Ensin täytyy muodostaa selkeä käsitys siitä, mitä halutaan arvioida, miten arvioidaan ja mitkä tahot otetaan mukaan arvioimaan. Arvioinnissa on perusteltua käyttää vähintään kahta tai useampaa tahoa ja arvioida toiminnan kokonaislaatua. Arviointi voidaan kohdistaa, taloudellisuuteen, tuottavuuteen, vaikuttavuuteen, laatuun, toiminnan edellytyksiin, toimintaprosesseihin ja toiminnan tuloksiin. Toimintaprosessien osalta hyvä tapa on jakaa yksikössä tehtävä työ pienempiin osiin ja lähteä tarkastelemaan toimintaa pienempinä osina, koska päihdepalveluissa tehtävä työ on melko vaikeaa nähdä selkeästi arvioitavana toiminnan moninaisuuden ja asiakkaiden ongelmien laaja-alaisuuden vuoksi.
Päihteellä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa alkoholijuomaa tai muuta päihtymistarkoituksessa käytettävää ainetta, jonka seurauksena ihmisen fyysisen ja psyykkisen toiminnan sekä tajunnan taso muuttuvat. Määritelmä sisältää myös lääkkeet. Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalialalla tuotettavia palveluita virastoissa, avohuollossa tai laitoksissa sekä yksityisellä, että julkisella sektorilla. Päihdepalveluilla tarkoitetaan edellisen määritelmän mukaan päihteiden ongelmakäyttäjille hoitoa, tukea ja neuvontaa tuottavia laitoshoitopalveluita. Laadulla tässä tutkimuksessa tarkoitetaan palvelun ominaisuuksista muodostuvaa kokonaisuutta, johon perustuu sen kyky täyttää sille asetetut odotukset.
Laadun kehittäminen ja päihdepalveluiden arviointi on perusteltua ja erittäin ajankohtaista, koska resurssit vähenevät jatkuvasti, samaan aikaan kasvavien työn vaatimusten kanssa. Päihdepalveluissa tarvitaan uusia ja innovatiivisiakin näkökulmia laadun kehittämisessä.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että lähdettäessä kehittämään laatutyötä päihdepalveluissa on ensin oltava selkeä käsitys perustehtävästä ja toiminnan tavoitteista. Sen jälkeen tulee tarkastella mitä laatu tarkoittaa laatutyöhön lähtevässä yksikössä, ottaen huomioon työn erityispiirteet. Lähdettäessä kehittämään ja arvioimaan palvelua on toiminnan ja tavoitteiden oltava realistisia ja oikeassa suhteessa tavoitteisiin ja resursseihin. On kehitettävä tai tarkkaan valittava juuri tähän työhön ja sen tavoitteisiin sopivat mittausmenetelmät ja kohteet. Arviointiin osallistuvien tahojen määrittelyyn on myös kiinnitettävä huomiota.
Arviointi päihdepalveluissa on mahdollista toteuttaa useampaa tapaa käyttäen. Ensin täytyy muodostaa selkeä käsitys siitä, mitä halutaan arvioida, miten arvioidaan ja mitkä tahot otetaan mukaan arvioimaan. Arvioinnissa on perusteltua käyttää vähintään kahta tai useampaa tahoa ja arvioida toiminnan kokonaislaatua. Arviointi voidaan kohdistaa, taloudellisuuteen, tuottavuuteen, vaikuttavuuteen, laatuun, toiminnan edellytyksiin, toimintaprosesseihin ja toiminnan tuloksiin. Toimintaprosessien osalta hyvä tapa on jakaa yksikössä tehtävä työ pienempiin osiin ja lähteä tarkastelemaan toimintaa pienempinä osina, koska päihdepalveluissa tehtävä työ on melko vaikeaa nähdä selkeästi arvioitavana toiminnan moninaisuuden ja asiakkaiden ongelmien laaja-alaisuuden vuoksi.