Balanced scorecardin soveltuvuus julkisen organisaation strategiseen johtamiseen. Case: Ulkoasiainhallinto
Myllyoja, Vesa (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa balanced scorecardin käyttömahdollisuuksia ulkoasiainhallinnossa, ja selvittää siten menetelmän soveltuvuutta julkishallinnon strategiseen johtamiseen. Tarkastelussa tuodaan esiin erityisesti julkiselle toimintaympäristölle ominainen kysymyksenasettelu, mitä ei ole aikaisemmin paljon tutkittu. Tämä eksploratiivinen lähtökohta tarjoaa siten mahdollisuuden jatkotutkimuskohteiden esiin nousemiseen poikkitieteellisestä tutkimuskohteesta, yritysmaailman johtamismenetelmän soveltamisesta julkisessa organisaatiossa.
Teoreettinen viitekehys rakentuu strategisesta johtamisesta ja erityisesti strategisesta ohjauksesta käsin. Lisäksi esitetään balanced scorecardin sijoittuminen muiden johtamismenetelmien kontekstiin, sekä eritellään ne tekijät, jotka tekevät balanced scorecardista nimenomaan strategisen johtamisjärjestelmän. Balanced scorecardin juuret ovat yritysjohtamisessa, ja siten tämänkin tutkimuksen teoria pohjautuu liiketaloustieteelliseen keskusteluun. Teoreettisen tarkastelun pohjalta empiirisessä havainnoinnissa huomio keskittyy balanced scorecardin käyttöön ulkoasiainhallinnon strategisessa johtamisessa. Aineisto kerättiin haastattelemalla balanced scorecardin käyttöönottoon perehtyneitä asiantuntijoita Suomen suurlähetystössä Tukholmassa sekä ulkoasiainministeriössä Helsingissä.
Tutkimustuloksena todetaan balanced scorecardin laajat käyttömahdollisuudet julkisessa kohdeorganisaatiossa. Menetelmää voidaan käyttää julkisessa organisaatiossa tietyin rajoituksin samoin kuin yritysjohtamisessa muun muassa toiminnan suunnitteluun, keskustelun lisäämiseksi strategisista päämääristä sekä henkilöstön sitouttamiseksi yhteisiin tavoitteisiin.
Teoreettinen viitekehys rakentuu strategisesta johtamisesta ja erityisesti strategisesta ohjauksesta käsin. Lisäksi esitetään balanced scorecardin sijoittuminen muiden johtamismenetelmien kontekstiin, sekä eritellään ne tekijät, jotka tekevät balanced scorecardista nimenomaan strategisen johtamisjärjestelmän. Balanced scorecardin juuret ovat yritysjohtamisessa, ja siten tämänkin tutkimuksen teoria pohjautuu liiketaloustieteelliseen keskusteluun. Teoreettisen tarkastelun pohjalta empiirisessä havainnoinnissa huomio keskittyy balanced scorecardin käyttöön ulkoasiainhallinnon strategisessa johtamisessa. Aineisto kerättiin haastattelemalla balanced scorecardin käyttöönottoon perehtyneitä asiantuntijoita Suomen suurlähetystössä Tukholmassa sekä ulkoasiainministeriössä Helsingissä.
Tutkimustuloksena todetaan balanced scorecardin laajat käyttömahdollisuudet julkisessa kohdeorganisaatiossa. Menetelmää voidaan käyttää julkisessa organisaatiossa tietyin rajoituksin samoin kuin yritysjohtamisessa muun muassa toiminnan suunnitteluun, keskustelun lisäämiseksi strategisista päämääristä sekä henkilöstön sitouttamiseksi yhteisiin tavoitteisiin.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]