Suomalaisten sijoitusrahastojen suorituskyky rahastoluokittain: Empiirinen tutkimus osake-, yhdistelmä- ja sektorirahastoista vuosina 1997-2002

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on selvittää vaihteleeko suomalaisten sijoitusrahastojen suorituskyky rahastoluokittain. Rahastoluokat muodostetaan rahastojen sijoituspolitiikan perusteella. Sijoitusrahastojen suorituskyky jaetaan tutkielmassa kahteen eri komponenttiin: selektiivisyys- sekä markkina-ajoituskykyyn. Vertaamalla tuloksia rahastojen ilmoittamaan sijoituspolitiikkaan voidaan arvioida, miten rahastot ovat onnistuneet tehtävässään sekä sitä, onko jokin sijoituspolitiikka ollut keskimäärin muita kannattavampi.

Suorituskykymittareina käytetään kolmea eri mittaria: Jensenin alfaa, appraisal ratiota sekä Treynor-Mazuyn markkina-ajoitusmittaria. Suorituskykymittareiden tulokset lasketaan erikseen jokaiselle tutkielman rahastolle. Tutkimusaineisto koostuu 8 osakerahaston, 5 yhdistelmärahaston ja 6 sektorirahaston viikkotuotoista. Vertailuindekseinä käytetään HEX-Portfolioindeksiä sekä DJ –toimialaindeksejä. Luokittainen vertailu suoritetaan käyttäen varianssianalyysiä sekä Kruskal-Wallisin testiä.

Tuloksista voitiin havaita, että rahastojen suorituskyky vaihtelee rahastojen sijoitusstrategian mukaan. Sijoitusstrategiassaan yksittäisten osakkeiden valintaa painottavat osakerahastot olivat pystyneet keskimäärin yhdistelmärahastoja parempaan selektiivisyyskykyyn. Yhdistelmärahastot puolestaan olivat pystyneet keskimäärin osakerahastoja parempaan markkina-ajoituskykyyn. Tosin edes yhdistelmärahastoille ei havaittu tilastollisesti merkitsevää positiivista markkina-ajoituskykyä. Paremman selektiivisyyskykynsä ansiosta osakerahastot pystyivät myös yhdistelmärahastoja parempaan kokonaissuorituskykyyn Jensenin alfan perusteella. Tietyn toimialan analysoimiseen keskittyneiden sektorirahastojen suorituskyky ei eronnut merkitsevästi muista rahastoluokista.