Alikehittynyt alue ja öljyvarojen vaikutus hyvin- vointiin. Nigerian ja Kenian vertailu inhimillisen kehityksen indekseillä
Merisalo, Ossi (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan alikehittyneen alueen omistamien öljyvarojen vaikutusta sen väestön hyvinvointiin. Alueen hyvinvoinnin tasoa verrataan toiseen samankaltaiseen alueeseen, jolla luonnonvaroja ei ole. Mikäli huomattavaa eroa hyvinvoinnin tasoissa ei havaita, tarkastellaan, mistä tämä johtuu. Keskenään vertailtavat valtiot ovat Nigeria ja Kenia. Vertailtavien alueiden valinnan lähtökohtana ovat maita yhdistävät tekijät, kuten historia Britannian siirtomaana, samanlaiset ilmastolliset olosuhteet, tasa-arvoinen sijainti Afrikan mantereella sekä itsenäistyminen 1960-luvun alkupuolella.
Hyvinvoinnin mittaamisessa käytetään kolmea indeksiä, jotka mittaavat inhimillisen kehityksen ja inhimillisen köyhyyden määrää. Indeksien avulla tarkastellaan, millä asteella kolme perusulottuvuutta, pitkä ja terve elämä, tiedon saanti ja kelvollinen elintaso, toteutuvat. Käytettävät indeksit ovat HDI-indeksi, GDI-indeksi ja HPI-1-indeksi. Tutkimuksessa esitellään myös neljäs indeksi, Gini-indeksi, joka kuvaa, kuinka eriarvoisesti väestön kokonaistulot ovat jakautuneet rikkaan ja köyhän väestön välillä.
Laskettujen indeksien perusteella Nigerian väestön hyvinvointi ei ole Kenian väestön hyvinvointia korkeammalla tasolla. Indeksien mukaan Kenia asettuu inhimillisen kehityksen tasossa hieman Nigerian edelle, joka ei ole onnistunut suuntaamaan öljyvaroista saamaansa voittoa väestön hyvinvointiin. Merkittävin syy epäonnistumiseen varallisuuden uudelleenjaossa on puutteellinen instituutio, joka ei mahdollista öljystä saatavan tuoton kanavoimista kaikille yhteiskunnan sektoreille. Viime vuosikymmenten aikana Nigeria on epäonnistunut kaikissa öljyteollisuutta ja taloutta koskevissa ratkaisuissa, ja öljystä saadut voitot ovat suuntautuneet harvoille eturyhmille tai huvenneet kannattamattomiin teollisuuden investointeihin. Nostaakseen hyvinvoinnin tasoa Nigerian on onnistuttava rakennemuutoksessa, joka mahdollistaa avoimemman talouspolitiikan ja tasa-arvoisemman öljyvoittojen jaon yhteiskunnan eri sektoreille.
Hyvinvoinnin mittaamisessa käytetään kolmea indeksiä, jotka mittaavat inhimillisen kehityksen ja inhimillisen köyhyyden määrää. Indeksien avulla tarkastellaan, millä asteella kolme perusulottuvuutta, pitkä ja terve elämä, tiedon saanti ja kelvollinen elintaso, toteutuvat. Käytettävät indeksit ovat HDI-indeksi, GDI-indeksi ja HPI-1-indeksi. Tutkimuksessa esitellään myös neljäs indeksi, Gini-indeksi, joka kuvaa, kuinka eriarvoisesti väestön kokonaistulot ovat jakautuneet rikkaan ja köyhän väestön välillä.
Laskettujen indeksien perusteella Nigerian väestön hyvinvointi ei ole Kenian väestön hyvinvointia korkeammalla tasolla. Indeksien mukaan Kenia asettuu inhimillisen kehityksen tasossa hieman Nigerian edelle, joka ei ole onnistunut suuntaamaan öljyvaroista saamaansa voittoa väestön hyvinvointiin. Merkittävin syy epäonnistumiseen varallisuuden uudelleenjaossa on puutteellinen instituutio, joka ei mahdollista öljystä saatavan tuoton kanavoimista kaikille yhteiskunnan sektoreille. Viime vuosikymmenten aikana Nigeria on epäonnistunut kaikissa öljyteollisuutta ja taloutta koskevissa ratkaisuissa, ja öljystä saadut voitot ovat suuntautuneet harvoille eturyhmille tai huvenneet kannattamattomiin teollisuuden investointeihin. Nostaakseen hyvinvoinnin tasoa Nigerian on onnistuttava rakennemuutoksessa, joka mahdollistaa avoimemman talouspolitiikan ja tasa-arvoisemman öljyvoittojen jaon yhteiskunnan eri sektoreille.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]