LAATUJOHTAMINEN JA ORGANISAATION YDINPROSESSIT: Resurssiriippuvuusnäkökulma
Mattila, Kalle (2015)
Mattila, Kalle
2015
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Jatkuvasti kasvava julkinen sektorimme tulee olemaan nyt ja lähitulevaisuudessa jatkuvien leikkausten ja leikkausuhkien kohteena, kun yritämme tasapainottaa valtiontaloutta velkaantumista vastaan. Samalla julkisen sektorimme pitää pystyä palvelemaan suurempaa asiakasmäärää turvaten kansalaisten perusoikeudet ja niihin liittyvä laadukas palveluprosessi. Yksinkertaistaen, julkisen sektorimme pitää toimia kustannustehokkaammin eli tuottaa enemmän vähemmällä.
Jotta tällainen ”enemmän vähemmällä” ajattelu voisi toteutua, tarvitsemme julkisen sektorin johtajien virkoihin suurien kokonaisuuksien muutoksia ymmärtäviä johtajia, jotta resurssien maksimointi ja jatkuva kehittyminen saadaan paperilta käytäntöön. Ideaalitilanne on virheettömät tehokkaat ydinprosessit.
Miten tällainen ideaalitilanne toteutetaan? Yksi asia jää, se on laadun tarve. Ilman laatua ei ole toimivia prosesseja, eikä johtavaa markkina- asemaa. Siksi laatua ei voi sivuuttaa missään tarkasteluissa, kun haetaan ideaalimalleja johtamiseen.
Tutkielman keskeisimmät käsitteet ovat laatu, laatujohtaminen, prosessit ja resurssit.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää laadun merkitys julkisen organisaation toiminnassa, sekä toiminnan ydinprosessien jatkuva kehitys syventymällä kriittisten resurssien vaikuttavuuteen. Tutkimuksen laajassa teoreettisessa osiossa pyritään ensin avaamaan laadun monisäikeisyys ja uniikkius lukijalle. Tämän jälkeen keskitytään laadun, prosessien ja resurssien kolmiyhteyden johtamisen tematiikkaan organisaation kehittyvinä prosesseina mahdollisuuksien ja uhkakuvien kautta. Vahvojen yhtäläisyyksien takia laatu- ja prosessijohtamisessa tulemmekin puhumaan prosessipohjaisesta laatujohtamisesta, jonka toimintaan sisältyy luonnollisena osana resurssien johtaminen.
Tutkimuksen empiirinen osio rakentui julkisten organisaatioiden esimiesten syvällisistä asiantuntijahaas-tatteluista. Tutkimukseen haastateltiin kahtatoista esimiestä eri julkisista organisaatioista haluten tuoda esille johtajien oma asenne kokonaisvaltaiseen laatuajatteluun, toiminnan ydinprosessien kehittämiseen sekä resurssien vaikuttavuuteen.
Tutkimuksessa ilmeni, että prosessipohjainen laatujohtaminen on johtamisen muoto, jossa korostuu vah-vasti esimiehen oma suhtautuminen laatuun. Laatu koetaan joko todellisena työkaluna toimintaa kehitet-täessä ja tehostettaessa, tai sitten se on vain toiminnan vähimmäistaso, jolla ei ole suurempaa kivijalkaa toiminnassa. Tutkimuksen tulosten avulla voidaan tiivistäen todeta, että suurimmaksi osaksi laatu koettiin edelleen vahvana toiminnan takeena, ja että ne organisaatiot, jotka rakensivat toimintaansa prosessipoh-jaisessa laatujohtamisessa jatkuvan kehittämisen tematiikalla, olivat muutoskykyisempiä ja saivat organi-saation helpommin mukaan toiminnan kehittämisestä johtuviin muutoksiin.
Jotta tällainen ”enemmän vähemmällä” ajattelu voisi toteutua, tarvitsemme julkisen sektorin johtajien virkoihin suurien kokonaisuuksien muutoksia ymmärtäviä johtajia, jotta resurssien maksimointi ja jatkuva kehittyminen saadaan paperilta käytäntöön. Ideaalitilanne on virheettömät tehokkaat ydinprosessit.
Miten tällainen ideaalitilanne toteutetaan? Yksi asia jää, se on laadun tarve. Ilman laatua ei ole toimivia prosesseja, eikä johtavaa markkina- asemaa. Siksi laatua ei voi sivuuttaa missään tarkasteluissa, kun haetaan ideaalimalleja johtamiseen.
Tutkielman keskeisimmät käsitteet ovat laatu, laatujohtaminen, prosessit ja resurssit.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää laadun merkitys julkisen organisaation toiminnassa, sekä toiminnan ydinprosessien jatkuva kehitys syventymällä kriittisten resurssien vaikuttavuuteen. Tutkimuksen laajassa teoreettisessa osiossa pyritään ensin avaamaan laadun monisäikeisyys ja uniikkius lukijalle. Tämän jälkeen keskitytään laadun, prosessien ja resurssien kolmiyhteyden johtamisen tematiikkaan organisaation kehittyvinä prosesseina mahdollisuuksien ja uhkakuvien kautta. Vahvojen yhtäläisyyksien takia laatu- ja prosessijohtamisessa tulemmekin puhumaan prosessipohjaisesta laatujohtamisesta, jonka toimintaan sisältyy luonnollisena osana resurssien johtaminen.
Tutkimuksen empiirinen osio rakentui julkisten organisaatioiden esimiesten syvällisistä asiantuntijahaas-tatteluista. Tutkimukseen haastateltiin kahtatoista esimiestä eri julkisista organisaatioista haluten tuoda esille johtajien oma asenne kokonaisvaltaiseen laatuajatteluun, toiminnan ydinprosessien kehittämiseen sekä resurssien vaikuttavuuteen.
Tutkimuksessa ilmeni, että prosessipohjainen laatujohtaminen on johtamisen muoto, jossa korostuu vah-vasti esimiehen oma suhtautuminen laatuun. Laatu koetaan joko todellisena työkaluna toimintaa kehitet-täessä ja tehostettaessa, tai sitten se on vain toiminnan vähimmäistaso, jolla ei ole suurempaa kivijalkaa toiminnassa. Tutkimuksen tulosten avulla voidaan tiivistäen todeta, että suurimmaksi osaksi laatu koettiin edelleen vahvana toiminnan takeena, ja että ne organisaatiot, jotka rakensivat toimintaansa prosessipoh-jaisessa laatujohtamisessa jatkuvan kehittämisen tematiikalla, olivat muutoskykyisempiä ja saivat organi-saation helpommin mukaan toiminnan kehittämisestä johtuviin muutoksiin.