Ruotsinkielisen henkilöstön sisäisen viestinnän käyttötottumukset, viestintätyytyväisyys ja sitoutuneisuus suomenkielisessä organisaatiossa
Marttunen, Marika (2007)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitän, miten ruotsinkielinen henkilöstö kokee organisaation suomenkielisen sisäisen viestinnän ja vaikuttaako sisäinen viestintä heidän sitoutumiseensa organisaatioon. Ensin tarkastelen ruotsinkielisen henkilöstön sisäisen viestinnän käyttötottumuksia ja viestintätyytyväisyyttä. Koska viestinnän on todettu olevan yhteydessä organisaatioon sitoutumiseen, tarkastelen myös ruotsinkielisten sitoutumista organisaatioonsa ja omaan yksikköönsä sekä sitä, onko viestintätyytyväisyyden ja organisaatioon sitoutumisen välillä havaittavissa yhteys.
Keräsin tutkimuksen aineiston kyselylomakkeen avulla organisaation henkilöstöltä. Kyselyyn vastasi 97 ruotsinkielistä ja 67 suomenkielistä työntekijää. Käsittelin aineiston tilastollisesti. Vertailin ruotsinkielisten vastauksia suomenkielisen vertailuryhmän vastauksiin ja otin huomioon ruotsinkielisten suomenkielen taidon. Viestintätyytyväisyyden ja organisaatioon sitoutumisen välistä tilastollista yhteyttä mittasin Khiin neliö -arvolla.
Kun organisaation viestintä on pääosin suomeksi, sillä on vaikutus ruotsinkielisen henkilöstön sisäisen viestinnän käyttötottumuksiin ja viestintätyytyväisyyteen. Ruotsinkieliset käyttävät passiivisemmin ja satunnaisemmin sisäisen viestinnän pääkanavia kuin suomenkieliset. Tämä oli huomattavissa etenkin heikosti suomea osaavien ruotsinkielisten osalta. Ruotsinkieliset ja erityisesti heikosti suomea osaavat ruotsinkieliset olivat myös tyytymättömämpiä sisäisen viestinnän pääkanaviin ja niissä käsiteltäviin aiheisiin kuin suomenkielinen henkilöstö. Sitoutumisen osalta ruotsinkieliset olivat vähemmän sitoutuneita koko organisaatioon kuin suomenkieliset, mutta sitoutumisessa omaan työyksikköön kieliryhmien välillä ei ollut eroa. Tässä tutkimuksessa en kuitenkaan löytänyt tilastollisesti merkitsevää yhteyttä viestintätyytyväisyyden ja sitoutumisen välillä. Ruotsinkielisten heikompi sitoutuminen johtunee siitä, että OP-ryhmän organisaatiokulttuuri edustaa enemmän suomenkielisten kuin suomenruotsalaisten kulttuuria ja siksi ruotsinkieliset eivät koe organisaatiokulttuuria omakseen.
Keräsin tutkimuksen aineiston kyselylomakkeen avulla organisaation henkilöstöltä. Kyselyyn vastasi 97 ruotsinkielistä ja 67 suomenkielistä työntekijää. Käsittelin aineiston tilastollisesti. Vertailin ruotsinkielisten vastauksia suomenkielisen vertailuryhmän vastauksiin ja otin huomioon ruotsinkielisten suomenkielen taidon. Viestintätyytyväisyyden ja organisaatioon sitoutumisen välistä tilastollista yhteyttä mittasin Khiin neliö -arvolla.
Kun organisaation viestintä on pääosin suomeksi, sillä on vaikutus ruotsinkielisen henkilöstön sisäisen viestinnän käyttötottumuksiin ja viestintätyytyväisyyteen. Ruotsinkieliset käyttävät passiivisemmin ja satunnaisemmin sisäisen viestinnän pääkanavia kuin suomenkieliset. Tämä oli huomattavissa etenkin heikosti suomea osaavien ruotsinkielisten osalta. Ruotsinkieliset ja erityisesti heikosti suomea osaavat ruotsinkieliset olivat myös tyytymättömämpiä sisäisen viestinnän pääkanaviin ja niissä käsiteltäviin aiheisiin kuin suomenkielinen henkilöstö. Sitoutumisen osalta ruotsinkieliset olivat vähemmän sitoutuneita koko organisaatioon kuin suomenkieliset, mutta sitoutumisessa omaan työyksikköön kieliryhmien välillä ei ollut eroa. Tässä tutkimuksessa en kuitenkaan löytänyt tilastollisesti merkitsevää yhteyttä viestintätyytyväisyyden ja sitoutumisen välillä. Ruotsinkielisten heikompi sitoutuminen johtunee siitä, että OP-ryhmän organisaatiokulttuuri edustaa enemmän suomenkielisten kuin suomenruotsalaisten kulttuuria ja siksi ruotsinkieliset eivät koe organisaatiokulttuuria omakseen.