Vaasan kaupunginvaltuutettujen ja kaupunkilaisten käsityksiä teledemokratiasta
Mansikkamäki, Anne (2002)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tietoyhteiskunta, uudet interaktiiviset viestintävälineet ja kansalaisten kyllästyminen perinteiseen edustukselliseen demokratiaan luovat paineita demokratialle. Jonkinlainen muutos näyttäisi olevan edessä, ehkä se voisi olla siirtyminen teledemokratiaan.
Tutkimuksessani esittelen teledemokratian käsitettä sekä selvitän Vaasan kaupunginvaltuutettujen ja kaupunkilaisten käsityksiä teledemokratiasta ja vertailen niitä. Tämän lisäksi vertailussa on myös eri-ikäisten, eri demokratiamallien kannattajien ja eri tavalla kyselyyn vastanneiden käsitykset. Tutkimusmenetelmänäni olen käyttänyt standardoitua kyselyä, johon on voinut vastata joko sähköisesti internetissä tai lomakkeella valtuuston kokouskutsun yhteydessä, kaupunginkirjastossa tai kansalaisinfossa. Tutkimusaineistoni koostuu näiden kyselyjen vastauksista, joita on mukana 132.
Tutkimuksessani selvisi, että käsitysten erot ilmenevät teledemokratian käsitteen ja tavoitteiden kohdalla. Kaupunkilaiset kannattavat kansalaisten osallistuvuutta ja kaksisuuntaista viestintää, kun taas valtuutetut pitäytyisivät perinteisemmissä demokratian toteutusmuodoissa. Kaupunkilaiset siis suhtautuvat teledemokratiaan myönteisemmin. Myös eri-ikäisistä nuorimmat (29-vuotiaat tai nuoremmat) ja eri demokratiamallien kannattajista suoran ja osallistuvan demokratian kannattajat suhtautuvat teledemokratiaan myönteisemmin. Eri tavalla kyselyyn vastanneiden käsityksissä ei huomattavia eroja löytynyt, joten kyselyyn vastaustapa ei tämän tutkimuksen perusteella näyttäisi vaikuttavan teledemokratiaan suhtautumiseen.
Tutkimuksessani esittelen teledemokratian käsitettä sekä selvitän Vaasan kaupunginvaltuutettujen ja kaupunkilaisten käsityksiä teledemokratiasta ja vertailen niitä. Tämän lisäksi vertailussa on myös eri-ikäisten, eri demokratiamallien kannattajien ja eri tavalla kyselyyn vastanneiden käsitykset. Tutkimusmenetelmänäni olen käyttänyt standardoitua kyselyä, johon on voinut vastata joko sähköisesti internetissä tai lomakkeella valtuuston kokouskutsun yhteydessä, kaupunginkirjastossa tai kansalaisinfossa. Tutkimusaineistoni koostuu näiden kyselyjen vastauksista, joita on mukana 132.
Tutkimuksessani selvisi, että käsitysten erot ilmenevät teledemokratian käsitteen ja tavoitteiden kohdalla. Kaupunkilaiset kannattavat kansalaisten osallistuvuutta ja kaksisuuntaista viestintää, kun taas valtuutetut pitäytyisivät perinteisemmissä demokratian toteutusmuodoissa. Kaupunkilaiset siis suhtautuvat teledemokratiaan myönteisemmin. Myös eri-ikäisistä nuorimmat (29-vuotiaat tai nuoremmat) ja eri demokratiamallien kannattajista suoran ja osallistuvan demokratian kannattajat suhtautuvat teledemokratiaan myönteisemmin. Eri tavalla kyselyyn vastanneiden käsityksissä ei huomattavia eroja löytynyt, joten kyselyyn vastaustapa ei tämän tutkimuksen perusteella näyttäisi vaikuttavan teledemokratiaan suhtautumiseen.