Humorous Elements in Prose - Punch Lines, Jab Lines and Humor Enhancers in the Finnish Translation of The Hitch Hiker’s Guide to the Galaxy
Malkamäki, Pauliina (2017)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee proosatekstin huumorin elementtien kääntämistä. Aineistona käytettiin Douglas Adamsin romaania The Hitch Hiker’s Guide to the Galaxy (1979) ja sen suomennosta, Linnunradan käsikirja liftareille (1989, käänt. Pekka Markkula). Tutkimuksen kohteena olivat vitsit, muut humoristiset ilmaukset sekä sanavalinta huumorin tehokeinona. Tutkimusmateriaalina vitseille oli koko romaani. Kaikki alkuperäisessä romaanissa ja sen käännöksessä esiintyvät vitsit analysoitiin. Tutkimusmateriaali muille humoristisille ilmauksille ja sanavalinnalle huumorin tehokeinona rajattiin kahteentoista kappaleeseen valitsemalla romaanin joka kolmas kappale kappaleesta kaksi lähtien.
Vitsien ja muiden humorististen ilmausten analyysi osoitti, että kääntäjä oli pyrkinyt säilyttämään käännöksessä huumorin funktion ja sisällön. Vitsejä romaanissa oli 16, joista neljä oli sanaleikkejä. Vitsien määrä pysyi käännöksessä samana. Kahdesta vitsistä oli käännöksessä kadonnut sanaleikki, vaikka vitsien funktio ja sisältö pysyivät muilta osin samana. Aineistossa oli 370 muuta humoristista ilmaisua, joista 353 oli säilyttänyt sisältönsä ja funktionsa samana. Ilmauksen sisältö oli muuttunut 14 tapauksessa. Kolme ilmausta oli poistettu ja kaksi lisätty.
Suurimmat eroavaisuudet alkuperäisen tekstin ja käännöksen välillä olivat sanavalinnan käytössä huumorin tehokeinona. Tekstin humoristisuutta lisäävät sanavalinnat jaettiin analyysissä kolmeen ryhmään: nimiin, kirosanojen kiertoilmaisuihin ja synonyymeihin. Kääntäjä oli joko säilyttänyt nimet alkuperäisessä muodossaan, kääntänyt ne suomeksi tai poistanut kokonaan. Useimmat käännetyistä nimistä säilyttivät tehtävänsä huumorin tehokeinoina. Kääntäjä oli korvannut vakiintuneet englanninkieliset kiertoilmaukset vakiintuneilla suomenkielisillä ilmauksilla. Keksittyjen kiertoilmausten kääntämisessä kääntäjä oli ollut uskollinen alkuperäiselle tekstille. Kääntäjä käytti synonyymeja huumorin tehokeinona useammin kuin kirjailija. Kääntäjä käytti useampia synonyymeja, ja verbien käytössä oli enemmän vaihtelua.
Vitsien ja muiden humorististen ilmausten analyysi osoitti, että kääntäjä oli pyrkinyt säilyttämään käännöksessä huumorin funktion ja sisällön. Vitsejä romaanissa oli 16, joista neljä oli sanaleikkejä. Vitsien määrä pysyi käännöksessä samana. Kahdesta vitsistä oli käännöksessä kadonnut sanaleikki, vaikka vitsien funktio ja sisältö pysyivät muilta osin samana. Aineistossa oli 370 muuta humoristista ilmaisua, joista 353 oli säilyttänyt sisältönsä ja funktionsa samana. Ilmauksen sisältö oli muuttunut 14 tapauksessa. Kolme ilmausta oli poistettu ja kaksi lisätty.
Suurimmat eroavaisuudet alkuperäisen tekstin ja käännöksen välillä olivat sanavalinnan käytössä huumorin tehokeinona. Tekstin humoristisuutta lisäävät sanavalinnat jaettiin analyysissä kolmeen ryhmään: nimiin, kirosanojen kiertoilmaisuihin ja synonyymeihin. Kääntäjä oli joko säilyttänyt nimet alkuperäisessä muodossaan, kääntänyt ne suomeksi tai poistanut kokonaan. Useimmat käännetyistä nimistä säilyttivät tehtävänsä huumorin tehokeinoina. Kääntäjä oli korvannut vakiintuneet englanninkieliset kiertoilmaukset vakiintuneilla suomenkielisillä ilmauksilla. Keksittyjen kiertoilmausten kääntämisessä kääntäjä oli ollut uskollinen alkuperäiselle tekstille. Kääntäjä käytti synonyymeja huumorin tehokeinona useammin kuin kirjailija. Kääntäjä käytti useampia synonyymeja, ja verbien käytössä oli enemmän vaihtelua.