Sensory and Intellectual Pleasure-Seeking in H. D. Thoreau’s Walden: A Phylogenetic and Ontogenetic Developmental Paradigm

Abstract

Nautinnonhaun tärkeä rooli ihmisen käyttäytymisessä on tiedostettu antiikin filosofiasta lähtien, ja 1900-luvun jälkipuoliskolla sille on annettu tieteellinen pohja neurofysiologisten tutkimusten kautta. Tämän tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu neurofysiologiseen käyttäytymisteoriaan, jonka pohjalta ihmisen nautinnonhakumenetelmät on jaettu kahteen yläkategoriaan: aistinautintoihin ja älyllisiin nautintoihin. Tämän kahtiajaon pohjalta on tunnistettu fylogeneettinen ja ontogeneettinen ihmisen kehitysmalli, jonka mukaan ihmisen kehityshistoriassa aistinautinnot edeltävät älyllisiä nautintoja sekä laji- että yksilötasolla.

Tätä teoreettista viitekehystä käyttäen analysoidaan Henry David Thoreaun klassikkokirjan henkilöhahmojen edistystä kehitysmallin puitteissa. Alek Therienin käyttäytyminen esitetään kirjassa lapsenomaisena ja hänen nautinnonhakunsa pääosin aistien kautta tapahtuvana. Thoreau kuvaa hänen älyllistä kehitystään eläimen tasolla olevaksi ja toteaa saman pitävän paikkansa useimpien ihmisten kohdalla. Thoreau tunnistaa itsessään ihmisen kehitysmallin aistinautintojen hakijasta älyllisten nautintojen hakijaksi, ja Walden itsessään voidaankin nähdä Thoreaun pyrkimyksenä edistää tätä kehitystä sekä muissa ihmisissä että hänessä itsessään.

Thoreau kritisoi teoksessaan voimakkaasti materialismia. Osasyy tähän kritiikkiin on materialististen halujen hidastava vaikutus ihmisen älylliseen kehittymiseen. Älyllisen toiminnan tuloksilla on potentiaalisesti suurempi ja pitkäkestoisempi vaikutus ihmiskunnan kehitykseen, kun taas aistinautinnot nähdään ainoastaan ihmisrotua ylläpitävänä mekanismina ja ohikiitävän nautinnon saavuttamistapana. Walden sinänsä on todiste tästä: kirjoittamalla tämän kirjan Thoreau on vaikuttanut miljooniin ihmisiin tavalla, jota pelkkä aistinautintojen haku ei olisi mahdollistanut. Opiskelijan kannalta tässä tutkielmassa esitetyn kehitysmallin tunnistaminen itsessä auttaa määrittämään omia nautinnonhakumenetelmiä, henkilökohtaista kehitystä mallin viitekehyksessä sekä sitä kautta soveltuvuutta opiskelun edellyttämään pitkitettyyn älylliseen toimintaan.