Worte sind die stärkste Waffe Zur Thematik und Authentizität deutschsprachiger Dokumentarliteratur am Beispiel von Günter Wallraff, Max von der Grün und Maxie Wander
Luoma, Kaisa (2006)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastellaan saksankielistä dokumenttikirjallisuutta kolmen dokumenttiteoksen avulla. Tutkimuskohteiksi on valittu Günter Wallraffin Ganz unten (1985), Max von der Grünin Leben im gelobten Land (1975) sekä Maxie Wanderin Guten Morgen, du Schöne (1977). Työssä kiinnitetään erityisesti huomiota teosten tematiikkaan sekä siihen, kuinka vahvasti todelliset yhteiskunnalliset tapahtumat ovat vaikuttaneet teosten tematiikkaan. Lisäksi teoksia tarkastellaan dokumenttikirjallisuuden edustajina ja huomiota kiinnitetään erityisesti teosten autenttisuuteen. Työssä selvitetään myös, voidaanko kertojan perspektiivin vaihtelut laskea yhdeksi dokumenttikirjallisuudelle tyypilliseksi piirteeksi. Valitut teokset analysoidaan siis sekä sisällöltään että rakenteeltaan.
Teoriaosuuden alussa käsitellään todellisia yhteiskunnallisia ja kirjallisuushistoriallisia tapahtumia, jotka muovasivat 60- ja 70-lukujen saksalaista dokumenttikirjallisuutta. Sen jälkeen paneudutaan muun muassa kirjallisuussosiologiaan yhtenä kirjallisuustieteen menetelmänä sekä yleisesti käsitteisiin kuten dokumenttikirjallisuus ja autenttisuus.
Analyysissä käy ilmi, että teoksissa esitetty aikakuva on hyvin realistinen. Teosten taustalla on nähtävissä todelliset yhteiskunnalliset tapahtumat. Rakenteeltaan teokset poikkeavat osittain paljonkin toisistaan, koska ne sisältävät eri määriä dokumenttikirjallisuudelle tyypillisiä rakenteita. Wallraffin roolireportaasi sisältää useita dokumenttikirjallisuudelle tyypillisiä rakenteita. Grünin ja Wanderin teosten materiaali taas on kerätty haastattelujen pohjalta ja niissä esiintyy vähän em. rakenteita. Wallraffin ja Grünin teoksissa kertojan perspektiivin vaihtelut voitiin todentaa dokumenttikirjallisuudelle tyypilliseksi piirteeksi. Myös teosten autenttisuuksien väliltä löytyy mielenkiintoisia eroja. Varsinkin se, kuinka teoksen materiaali on kerätty, vaikuttaa merkittävästi teoksen autenttisuuteen. Huomionarvoista on myös se, etteivät dokumenttikirjallisuudelle tyypilliset rakenteet (kuvat, dokumentit, autenttiset nimet yms.) korreloi automaattisesti autenttisuuden kanssa.
Teoriaosuuden alussa käsitellään todellisia yhteiskunnallisia ja kirjallisuushistoriallisia tapahtumia, jotka muovasivat 60- ja 70-lukujen saksalaista dokumenttikirjallisuutta. Sen jälkeen paneudutaan muun muassa kirjallisuussosiologiaan yhtenä kirjallisuustieteen menetelmänä sekä yleisesti käsitteisiin kuten dokumenttikirjallisuus ja autenttisuus.
Analyysissä käy ilmi, että teoksissa esitetty aikakuva on hyvin realistinen. Teosten taustalla on nähtävissä todelliset yhteiskunnalliset tapahtumat. Rakenteeltaan teokset poikkeavat osittain paljonkin toisistaan, koska ne sisältävät eri määriä dokumenttikirjallisuudelle tyypillisiä rakenteita. Wallraffin roolireportaasi sisältää useita dokumenttikirjallisuudelle tyypillisiä rakenteita. Grünin ja Wanderin teosten materiaali taas on kerätty haastattelujen pohjalta ja niissä esiintyy vähän em. rakenteita. Wallraffin ja Grünin teoksissa kertojan perspektiivin vaihtelut voitiin todentaa dokumenttikirjallisuudelle tyypilliseksi piirteeksi. Myös teosten autenttisuuksien väliltä löytyy mielenkiintoisia eroja. Varsinkin se, kuinka teoksen materiaali on kerätty, vaikuttaa merkittävästi teoksen autenttisuuteen. Huomionarvoista on myös se, etteivät dokumenttikirjallisuudelle tyypilliset rakenteet (kuvat, dokumentit, autenttiset nimet yms.) korreloi automaattisesti autenttisuuden kanssa.