Hyvä tilintarkastustapa julkishallinnossa
Luokkamäki, Esa-Pekka (2013)
Luokkamäki, Esa-Pekka
2013
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Hyvä tilintarkastustapa julkishallinnossa on tilintarkastuksen toiminnan lähtökohta yleiseen luottamukseen ammattitaitoiseen ja riippumattomaan tarkastukseen. Tilintarkastus perustuu lainsäädäntöön, tilintarkastusalanohjeisiin ja suosituksiin sekä tilintarkastusalan hyviin käytäntöihin eli ns. hyvään tilintarkastustapaan.
Suomen julkishallinnossa hyvä tilintarkastustapa on määritelty julkishallinnon hyvä tilintarkastustapa –suosituksessa. Suositus on tarkoitettu JHTT-lain soveltamisalasta riippumatta kaikkien julkishallinnon tarkastajien käyttöön.
Tilintarkastusalan ohjeisto sisältää JHTT-yhdistyksen ohjeiden lisäksi muiden auktorisoitujen tilintarkastajien yhdistysten antamat ohjeet. Ammattitaidon ja riippumattomuuden varmistamiseksi tilintarkastusalalla on käytössä ammatinharjoittajien auktorisointijärjestelmät, joka on julkiselämän valvoma.
Tilintarkastus perustuu tarkastuksen laatutekijöihin, joita on vaikeasti määriteltävissä, koska laatu ei ole tarkasti määriteltävä sana. Tarkastuksen laatu määrittää helposti tarkastajan kokemuksen ja suoritettujen tutkintojen ja näyttökokeiden perusteella. Monesti on myös tarkastukseen käytetty aika ja tarkastuksen hinta näyttää laatutekijänä merkittävää osaa.
Tilintarkastuksella on tarkoitus vastata antaako tilinpäätös tarkastettavasta kohteesta oikea ja riittävät tiedot ja sisältääkö kirjanpito olennaisilta osin oikea ja riittävät tiedot ja onko kirjanpito laadittu voimassaolevien sääntöjen mukaisesti.
Tilintarkastaja ei ole poliisi vaan valitsijan edustaja. Tilintarkastaja antaa raporttinsa ensisijaisesti valitsijoille ja muutkin sidosryhmät voivat käyttää raporttia hyväksensä. Tilintarkastaja ei päätä vastuuvapaudesta, vaan hän ehdottaa vastuuvapauden myöntämistä tai epäämistä tarkastamaltaan kaudelta. Jatkotoimenpiteistä päättää aina tilintarkastajan valitsija, ei kukaan muu.
Tilintarkastukselle antaa haastetta, kun julkisyhteisö ulkoistaa esim. palveluitaan toisiin toimintamuotoihin esim. osakeyhtiölle, joka tuottaa voittoa tai on voittoa tuottamaton, miten valitsija saa riittävän ja oikean tiedon, että julkista rahaa tai kansalaisilta kerättyä palvelua on tehty lainsäädännön mukaisesti. Usein palvelun tuottaja on tavallisen edustajan ulottumattomissa ja valitsija ei ehkä saa oikeaa tietoa, kun välissä on esim. kunnan omistama osakeyhtiö, yhdistys tai säätiö. Näiden päätökset tehdään vuosi- tai yhtiökokouksissa, jotka ovat suljettu piiri.
Tilintarkastajan raportoinnille antaa haastetta, koska vakiomuotoisesta kertomuksesta poikkeaminen, vaikka kertomus on julkinen asiakirja, pitää sisältyä merkittävä puute ennen kuin tilintarkastaja antaa puutteellisen kertomuksen.
Suomen julkishallinnossa hyvä tilintarkastustapa on määritelty julkishallinnon hyvä tilintarkastustapa –suosituksessa. Suositus on tarkoitettu JHTT-lain soveltamisalasta riippumatta kaikkien julkishallinnon tarkastajien käyttöön.
Tilintarkastusalan ohjeisto sisältää JHTT-yhdistyksen ohjeiden lisäksi muiden auktorisoitujen tilintarkastajien yhdistysten antamat ohjeet. Ammattitaidon ja riippumattomuuden varmistamiseksi tilintarkastusalalla on käytössä ammatinharjoittajien auktorisointijärjestelmät, joka on julkiselämän valvoma.
Tilintarkastus perustuu tarkastuksen laatutekijöihin, joita on vaikeasti määriteltävissä, koska laatu ei ole tarkasti määriteltävä sana. Tarkastuksen laatu määrittää helposti tarkastajan kokemuksen ja suoritettujen tutkintojen ja näyttökokeiden perusteella. Monesti on myös tarkastukseen käytetty aika ja tarkastuksen hinta näyttää laatutekijänä merkittävää osaa.
Tilintarkastuksella on tarkoitus vastata antaako tilinpäätös tarkastettavasta kohteesta oikea ja riittävät tiedot ja sisältääkö kirjanpito olennaisilta osin oikea ja riittävät tiedot ja onko kirjanpito laadittu voimassaolevien sääntöjen mukaisesti.
Tilintarkastaja ei ole poliisi vaan valitsijan edustaja. Tilintarkastaja antaa raporttinsa ensisijaisesti valitsijoille ja muutkin sidosryhmät voivat käyttää raporttia hyväksensä. Tilintarkastaja ei päätä vastuuvapaudesta, vaan hän ehdottaa vastuuvapauden myöntämistä tai epäämistä tarkastamaltaan kaudelta. Jatkotoimenpiteistä päättää aina tilintarkastajan valitsija, ei kukaan muu.
Tilintarkastukselle antaa haastetta, kun julkisyhteisö ulkoistaa esim. palveluitaan toisiin toimintamuotoihin esim. osakeyhtiölle, joka tuottaa voittoa tai on voittoa tuottamaton, miten valitsija saa riittävän ja oikean tiedon, että julkista rahaa tai kansalaisilta kerättyä palvelua on tehty lainsäädännön mukaisesti. Usein palvelun tuottaja on tavallisen edustajan ulottumattomissa ja valitsija ei ehkä saa oikeaa tietoa, kun välissä on esim. kunnan omistama osakeyhtiö, yhdistys tai säätiö. Näiden päätökset tehdään vuosi- tai yhtiökokouksissa, jotka ovat suljettu piiri.
Tilintarkastajan raportoinnille antaa haastetta, koska vakiomuotoisesta kertomuksesta poikkeaminen, vaikka kertomus on julkinen asiakirja, pitää sisältyä merkittävä puute ennen kuin tilintarkastaja antaa puutteellisen kertomuksen.