Die Identitätsbildung der Frauen in den Büchern Feuchtgebiete, Dies ist kein Liebeslied und Der Geschmack von Apfelkernen
Lipponen, Inari (2015)
Lipponen, Inari
2015
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan ja vertaillaan 2000-luvun kolmen saksankielisen naiskirjailijan teosta, jotka käsittelevät naisen identiteetin muodostumista ja muistojen osuutta tässä prosessissa. Teokset ovat Karen Duven romaani Dies ist kein Liebeslied (2002), Katharina Hagenan romaani Der Geschmack von Apfelkernen (2009) ja Charlotte Rochen romaani Feuchtgebiete (2008). Tutkielman tavoitteena on saada vastaukset mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten naisten identiteetit muodostuvat teoksissa ja mitkä seikat vaikuttavat identiteetin muodostumiseen (esim. ympäristö, yksilön muistot, naisen yhteiskunnallinen asema). Täyttävätkö teokset kehitysromaanin kriteerit. Miten teosten kerrontatavat eroavat toisistaan ja miten naisen identiteetin muodostumisprosessia kuvataan.
Tutkimusmenetelmänä käytetään kirjallisuus- ja kulttuuritutkimuksen eri metodeja, kuten kehitysromaanin analyysia, identiteetin, yksilöllisten muistojen ja naistutkimuksen analyyseja. Analyysissä sovelletaan Saariluoman, Jacobsin, Köhnin ja Selbmannin kehitysromaanin teorioita. Identiteettiteoria pohjautuu seuraavien tutkijoiden teoksiin: Eifler/Saame/Schneider, Assmann/Friesse, Reh, Haeberlin/Niklaus ja Keupp. Yksilöllisen muiston teoriapohjana ovat Assmann, Erll ja Fauser ja naistutkimuksen Klarwitter/Ostheimer, von Braun/Stephan, Bail ja Osinski.
Teosten vertailu paljasti eroja ja yhtäläisyyksiä. Päähenkilöt elävät eri elämänvaiheita mutta ovat kaikki käännekohdassa, jossa heidän on itse päätettävä, mihin suuntaan jatkaa. Muistojensa avulla he elävät uudelleen elämänsä tärkeimpiä tapahtumia, ja näin teokset kuvaavat naisen identiteetin muodostumista menneisyyden työstämisen kautta. Muistot tuovat esiin identiteetin kehitykseen vaikuttavina tekijöinä sukupuoliteemat, kuten naisen roolien merkityksen yhteisössä ja laajemmin yhteiskunnassa. Muistojen kautta selviävät vähitellen identiteettiä muokanneet tapahtumat ja niiden vaikutus edelleen naisten elämään ja identiteettiin. Analyysi osoitti, että vain Karen Duven teos täyttää tässä työssä annetut kehitysromaanin kriteerit. Kahdesta muusta teoksesta puuttuu kehitysromaanille ominaisia piirteitä kuten esim. romaanin kolmijako.
Tutkimusmenetelmänä käytetään kirjallisuus- ja kulttuuritutkimuksen eri metodeja, kuten kehitysromaanin analyysia, identiteetin, yksilöllisten muistojen ja naistutkimuksen analyyseja. Analyysissä sovelletaan Saariluoman, Jacobsin, Köhnin ja Selbmannin kehitysromaanin teorioita. Identiteettiteoria pohjautuu seuraavien tutkijoiden teoksiin: Eifler/Saame/Schneider, Assmann/Friesse, Reh, Haeberlin/Niklaus ja Keupp. Yksilöllisen muiston teoriapohjana ovat Assmann, Erll ja Fauser ja naistutkimuksen Klarwitter/Ostheimer, von Braun/Stephan, Bail ja Osinski.
Teosten vertailu paljasti eroja ja yhtäläisyyksiä. Päähenkilöt elävät eri elämänvaiheita mutta ovat kaikki käännekohdassa, jossa heidän on itse päätettävä, mihin suuntaan jatkaa. Muistojensa avulla he elävät uudelleen elämänsä tärkeimpiä tapahtumia, ja näin teokset kuvaavat naisen identiteetin muodostumista menneisyyden työstämisen kautta. Muistot tuovat esiin identiteetin kehitykseen vaikuttavina tekijöinä sukupuoliteemat, kuten naisen roolien merkityksen yhteisössä ja laajemmin yhteiskunnassa. Muistojen kautta selviävät vähitellen identiteettiä muokanneet tapahtumat ja niiden vaikutus edelleen naisten elämään ja identiteettiin. Analyysi osoitti, että vain Karen Duven teos täyttää tässä työssä annetut kehitysromaanin kriteerit. Kahdesta muusta teoksesta puuttuu kehitysromaanille ominaisia piirteitä kuten esim. romaanin kolmijako.