"Innosta menestykseen": Yritys-Suomi -palveluverkoston johtaminen alueilla ja seuduilla
Lindholm, Salla (2014)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee julkisen sektorin innovaatioita ja verkostoja sekä verkostojohtamista. Innovaatioteoriat ja erilaiset innovaation muodot ovat suhteellisen uusia tulokkaita julkishallinnossa, ja siksi mielenkiintoinen tutkimuskohde. Verkostot julkishallinnossa ovat myös uuden ajan ydintaito ja organisaatioiden innovatiivisuuden perusta.
Tutkimustehtävän muodostivat seuraavat tutkimuskysymykset: millaisia ovat julkisen sektorin innovaatiot? Millainen organisaatiotoiminta on innovatiivista? Miten alueellista ja seudullista verkostoa johdetaan ja vahvistetaan? Tässä tutkielmassa verkostot nähtiin tietoisesti luotuina, ja verkoston luomisen motivaationa lähteenä nähtiin muun muassa tarve kehittää parempia julkisia yrityspalveluja. Tutkimuksen teoriaosiossa käsiteltiin ensin innovaatioita innovaatioteorioiden ja innovaation määritelmän kautta. Lisäksi käsiteltiin kahta julkisen sektorin innovaatiotyyppiä eli palveluinnovaatioita ja sosiaalisia innovaatioita. Tämän jälkeen kolmannessa pääkappaleessa tutkittiin verkostoja. Verkoston määritelmän jälkeen tutkittiin verkostojohtamista sekä innovatiivista johtamista.
Empiirinen aineisto kerättiin kahdessa osassa: ensimmäiset haastattelut tehtiin elokuussa 2013 yhdeksälle eri alue- ja seututoimijalle. Lisäksi haastateltiin seitsemää uutta alue- ja seututoimijaa. Haastateltavat olivat ELY-keskuksista, TE-toimistoista sekä seudullisista elinkeinoyhtiöistä. Haastateltavat valittiin tietoisesti laadullisen tutkimuksen menetelmiä mukaillen. Tärkeä lähtökohta oli, että haastateltavat ovat perillä Yritys-Suomeen liittyvissä asioissa tai että he käyttävät sitä työssään.
Yritys-Suomi on organisaatiorakenteisiin pureutuva palvelu- ja sosiaalinen innovaatio, joka kokoaa alue- ja seututoimijat saman brändin alle. Nämä ominaisuudet tunnistettiin, mutta toiminnan innovatiivisuutta ei kovin hyvin. Keskeisiä havaintoja ja tuloksia olivat, että julkisen sektorin organisaatioiden toiminnassa on vaikea havaita innovatiivisuutta. Tämä puute saattaa johtua esimerkiksi tavoista, joilla organisaatioita ohjataan, haastateltavien asenteista tai organisaatioiden rakenteista. Haastatteluissa kävi ilmi, että innovatiivisessa johtamisessa avainasemassa on esimies innovatiivisuuden lisääjänä ja innovatiivisuutta tukevien asenteiden luojana.
Yritys-Suomen alue- ja seututoimijoista koostuva verkosto on toisilla alueilla tiivis ja toisilla löyhä. Verkoston toiminnan parantamiseksi työ- ja elinkeinoministeriöltä vaaditaan vahvempaa otetta verkoston osana. Vaikka yleensä verkostossa eri osapuolet ovat tasavertaisia, on myös mahdollista, että joillain organisaatiolla on valtaa toisiin nähden enemmän. Jotta palveluverkoston toiminta olisi selkeämpää, on eri organisaatioiden ylätasoilla asenteiden oltava kohdillaan ja eri yksiköiden kommunikoitava keskenään enemmän. Verkoston ehyt toiminta vaatii kaikilta verkoston osapuolilta yhtäläistä panostusta ja innovatiivista asennetta, jota voidaan oppia kehittämällä tulevaisuuden kannalta tärkeitä ratkaisuja.
Tutkimustehtävän muodostivat seuraavat tutkimuskysymykset: millaisia ovat julkisen sektorin innovaatiot? Millainen organisaatiotoiminta on innovatiivista? Miten alueellista ja seudullista verkostoa johdetaan ja vahvistetaan? Tässä tutkielmassa verkostot nähtiin tietoisesti luotuina, ja verkoston luomisen motivaationa lähteenä nähtiin muun muassa tarve kehittää parempia julkisia yrityspalveluja. Tutkimuksen teoriaosiossa käsiteltiin ensin innovaatioita innovaatioteorioiden ja innovaation määritelmän kautta. Lisäksi käsiteltiin kahta julkisen sektorin innovaatiotyyppiä eli palveluinnovaatioita ja sosiaalisia innovaatioita. Tämän jälkeen kolmannessa pääkappaleessa tutkittiin verkostoja. Verkoston määritelmän jälkeen tutkittiin verkostojohtamista sekä innovatiivista johtamista.
Empiirinen aineisto kerättiin kahdessa osassa: ensimmäiset haastattelut tehtiin elokuussa 2013 yhdeksälle eri alue- ja seututoimijalle. Lisäksi haastateltiin seitsemää uutta alue- ja seututoimijaa. Haastateltavat olivat ELY-keskuksista, TE-toimistoista sekä seudullisista elinkeinoyhtiöistä. Haastateltavat valittiin tietoisesti laadullisen tutkimuksen menetelmiä mukaillen. Tärkeä lähtökohta oli, että haastateltavat ovat perillä Yritys-Suomeen liittyvissä asioissa tai että he käyttävät sitä työssään.
Yritys-Suomi on organisaatiorakenteisiin pureutuva palvelu- ja sosiaalinen innovaatio, joka kokoaa alue- ja seututoimijat saman brändin alle. Nämä ominaisuudet tunnistettiin, mutta toiminnan innovatiivisuutta ei kovin hyvin. Keskeisiä havaintoja ja tuloksia olivat, että julkisen sektorin organisaatioiden toiminnassa on vaikea havaita innovatiivisuutta. Tämä puute saattaa johtua esimerkiksi tavoista, joilla organisaatioita ohjataan, haastateltavien asenteista tai organisaatioiden rakenteista. Haastatteluissa kävi ilmi, että innovatiivisessa johtamisessa avainasemassa on esimies innovatiivisuuden lisääjänä ja innovatiivisuutta tukevien asenteiden luojana.
Yritys-Suomen alue- ja seututoimijoista koostuva verkosto on toisilla alueilla tiivis ja toisilla löyhä. Verkoston toiminnan parantamiseksi työ- ja elinkeinoministeriöltä vaaditaan vahvempaa otetta verkoston osana. Vaikka yleensä verkostossa eri osapuolet ovat tasavertaisia, on myös mahdollista, että joillain organisaatiolla on valtaa toisiin nähden enemmän. Jotta palveluverkoston toiminta olisi selkeämpää, on eri organisaatioiden ylätasoilla asenteiden oltava kohdillaan ja eri yksiköiden kommunikoitava keskenään enemmän. Verkoston ehyt toiminta vaatii kaikilta verkoston osapuolilta yhtäläistä panostusta ja innovatiivista asennetta, jota voidaan oppia kehittämällä tulevaisuuden kannalta tärkeitä ratkaisuja.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]