Translation into English of Culture-Specific Setting in Ihmiset suviyössä
Lilja, Päivi (2011)
2011
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen kulttuurisidonnaisten ilmausten kääntämistä Nobel-kirjailija F.E. Sillanpään Ihmiset suviyössä romaanin englanninkielisessä käännöksessä, People in the Summer Night, jonka on kääntänyt Alain Blair. Alkuperäisteos on julkaistu vuonna 1934, ja käännös on vuodelta 1966. Romaanin kulttuurisidonnaiset ilmaisut, jotka kuvaavat esineitä, ihmisiä ja luontoa, luovat romaanin tapahtumapaikan ja rakentavat myös henkilökuvia. Olen luokitellut kulttuurisidonnaiset ilmaukset erisnimiin, sosiaaliseen kulttuuriin, materiaaliseen kulttuurin ja ekologiaan. Tymoczkon (1999) mukaan useilla näihin aihealueisiin kuuluvilla lähtökielen ilmaisuilla ei ole käännösvastinetta kohdekielessä, ja ne ovat ainoastaan tiettyyn kulttuuriin kuuluvia eli kulttuurisidonnaisia ilmaisuja. Materiaalissani erilaisten kulttuurisidonnaisten ilmaisujen määrä on 189, ja niiden esiintymiä on kaikkiaan 1336. Jälkimmäinen luku sisältää sellaiset ilmaisut, jotka toistuvat romaanissa useamman kerran.
Lähtökohtanani on ollut tutkia kulttuurisidonnaisten ilmausten kääntämistä kotouttavan ja vieraannuttavan käännöksen näkökulmasta Venutin (1995) esittämien teorioiden pohjalta. Oletuksenani oli, että käännös saattaisi olla vieraannuttava, koska sen pääasialliselle kohderyhmälle, Amerikan suomalaisille, lähtökulttuuri oli mahdollisesti tuttu. Lisäksi käännöksen kustantaja oli yliopistopaino, joka ei palvellut valtavirtaa. Sen vuoksi vieraannuttava käännös oli mahdollinen (Gentzler 1996).
Käännösstrategioiden käyttö kuitenkin osoitti, että Blair oli käyttänyt erisnimien kääntämisessä vieraannuttavaa käännöstä. Sen sijaan muiden kulttuurisidonnaisten ilmaisujen kääntämisessä kotouttava käännös oli kuitenkin lähes ainoa käännösstrategia. Mahdollisesti syynä kotouttavaan käännökseen oli se, että alkuperäisteoksen vanhat kulttuurisidonnaiset ilmaisut haluttiin saada toimiviksi 32 vuotta myöhemmin uudessa kulttuurisessa tilanteessa. Siitä seurasi, että käännöksen kulttuurisidonnaisuus väheni mutta vastaavasti se tuotiin lähemmäksi 60-luvun Amerikan suomalaista ja koko angloamerikkalaista lukijakuntaa.
Lähtökohtanani on ollut tutkia kulttuurisidonnaisten ilmausten kääntämistä kotouttavan ja vieraannuttavan käännöksen näkökulmasta Venutin (1995) esittämien teorioiden pohjalta. Oletuksenani oli, että käännös saattaisi olla vieraannuttava, koska sen pääasialliselle kohderyhmälle, Amerikan suomalaisille, lähtökulttuuri oli mahdollisesti tuttu. Lisäksi käännöksen kustantaja oli yliopistopaino, joka ei palvellut valtavirtaa. Sen vuoksi vieraannuttava käännös oli mahdollinen (Gentzler 1996).
Käännösstrategioiden käyttö kuitenkin osoitti, että Blair oli käyttänyt erisnimien kääntämisessä vieraannuttavaa käännöstä. Sen sijaan muiden kulttuurisidonnaisten ilmaisujen kääntämisessä kotouttava käännös oli kuitenkin lähes ainoa käännösstrategia. Mahdollisesti syynä kotouttavaan käännökseen oli se, että alkuperäisteoksen vanhat kulttuurisidonnaiset ilmaisut haluttiin saada toimiviksi 32 vuotta myöhemmin uudessa kulttuurisessa tilanteessa. Siitä seurasi, että käännöksen kulttuurisidonnaisuus väheni mutta vastaavasti se tuotiin lähemmäksi 60-luvun Amerikan suomalaista ja koko angloamerikkalaista lukijakuntaa.