Muutosvastarinta ja muutosviestintä Kälviän kunnan Paras -hankkeessa
Liedes, Salmela, Mika, Sisko-Leea (2007)
2007
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 PARAS -hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Hankkeen tavoitteena on turvata asukkaille kuntien vastuulla olevat hyvinvointipalvelut myös tulevaisuudessa. Yhteistyö tapahtuu joko kuntaliitoksin tai yhteistoiminta-alueita muodostamalla. Henkilöstön asema turvataan kuntaliitoksissa.
Tämä tutkimus selvittää henkilöstön muutosvastarinnan syitä ja millä tasolla muutoksen hyväksyminen on. Lisäksi tutkimme muutosviestinnän eri työkaluja ja miten niitä voi-daan hyväksikäyttää muutoksen johtamisessa. Tutkimuksen empiirisen osan tarkoituk-sena on selvittää muutosvastarinnan ja työkalujen nykytila. Lisäksi tutkitaan muutos-viestinnän työkalujen nykykäyttöä ja esitetään mahdollisia parannuksia, jotka tukisivat muutoksen hyväksymistä. Teoreettisesti kyse on Kälviän kunnan muutostilanteen alku-vaiheen tulkitsemisesta yksilön kannalta. Olemme tutkineet miten työntekijät kokevat muutosviestinnän. Lisäksi jatkoimme tutkimusta esiinnousseilla seikoilla, jotka mieles-tämme kuuluvat olennaisena osana muutoksen onnistumiseen.
Tutkimuksemme aineisto kerättiin avoimilla teemahaastatteluilla. Haastattelimme neljää eri hallintokuntaryhmää, jotka kaikki olivat kunnan työntekijöitä. Työntekijöiden haas-tatteluiden tarkoituksena oli saada kuva muutosvastarinnan syistä sekä muutosviestin-nän työkalujen nykytilasta.
Tutkimuksestamme selvisi, että muutosvastarinnan syyt johtuvat epävarmasta tulevai-suudesta. Epävarmuuden lähteet ovat käytännönläheisiä ja koskettavat omaa työtä. Muutosta vastustetaan passiivisesti ja muutoksen eteen ei haluta tehdä mitään. Muutos-viestintää on ollut riittävästi, mutta se on ollut vaikeaselkoista. Muutoksen syyt eivät ole henkilöstöllä tiedossa. Valitsemistamme kuudesta muutosviestinnän työkalusta, yksi-kään ei ole vielä täydellisesti käytössä. Johto ja esimiehet eivät ole tiedostaneet moni-puolisen muutosviestinnän tärkeyttä. Käytännössä muutoksesta viestitään, kun omilta kiireiltä ehditään.
Tämä tutkimus selvittää henkilöstön muutosvastarinnan syitä ja millä tasolla muutoksen hyväksyminen on. Lisäksi tutkimme muutosviestinnän eri työkaluja ja miten niitä voi-daan hyväksikäyttää muutoksen johtamisessa. Tutkimuksen empiirisen osan tarkoituk-sena on selvittää muutosvastarinnan ja työkalujen nykytila. Lisäksi tutkitaan muutos-viestinnän työkalujen nykykäyttöä ja esitetään mahdollisia parannuksia, jotka tukisivat muutoksen hyväksymistä. Teoreettisesti kyse on Kälviän kunnan muutostilanteen alku-vaiheen tulkitsemisesta yksilön kannalta. Olemme tutkineet miten työntekijät kokevat muutosviestinnän. Lisäksi jatkoimme tutkimusta esiinnousseilla seikoilla, jotka mieles-tämme kuuluvat olennaisena osana muutoksen onnistumiseen.
Tutkimuksemme aineisto kerättiin avoimilla teemahaastatteluilla. Haastattelimme neljää eri hallintokuntaryhmää, jotka kaikki olivat kunnan työntekijöitä. Työntekijöiden haas-tatteluiden tarkoituksena oli saada kuva muutosvastarinnan syistä sekä muutosviestin-nän työkalujen nykytilasta.
Tutkimuksestamme selvisi, että muutosvastarinnan syyt johtuvat epävarmasta tulevai-suudesta. Epävarmuuden lähteet ovat käytännönläheisiä ja koskettavat omaa työtä. Muutosta vastustetaan passiivisesti ja muutoksen eteen ei haluta tehdä mitään. Muutos-viestintää on ollut riittävästi, mutta se on ollut vaikeaselkoista. Muutoksen syyt eivät ole henkilöstöllä tiedossa. Valitsemistamme kuudesta muutosviestinnän työkalusta, yksi-kään ei ole vielä täydellisesti käytössä. Johto ja esimiehet eivät ole tiedostaneet moni-puolisen muutosviestinnän tärkeyttä. Käytännössä muutoksesta viestitään, kun omilta kiireiltä ehditään.