“He talks from the gutter!” Representation of Cockney Dialect and its Effects on Characterization in Lionel Shriver’s The Post-Birthday World and its Finnish Translation
Lehtimäki, Maria Mikaela (2014)
Lehtimäki, Maria Mikaela
2014
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämä pro gradu –tutkielma käsittelee kielellisen variaation esittämistä käännetyssä kaunokirjallisuudessa. Aineistona käytettiin Lionel Shriverin romaania The Post Birthday World (2007) ja romaanin suomennosta, Syntymäpäivän Jälkeen (2008, käänt. Inka Parpola). Tutkimuksen kohteena oli sekä kielellinen esitys Cockneyn murteesta että teoksessa kyseistä murretta puhuva hahmo. Tutkimusmateriaali koostui otteista, joissa Cockneyn murre esitettiin joko foneettisella tai tyylillisellä tasolla, ja näiden otteiden käännösvastineista. Lähtötekstissä esiintymiä oli 113, ja käännöksessä 128, koska myös lisäykset otettiin huomioon. Analyysi sisälsi kaksi vaihetta.
Kielellisen analyysin tutkimusmetodi perustui kääntäjän metonymisten valintojen kartoitukseen. Metonymioiden määrittelemiseksi kielivariantin piirteet erotettiin sosiolingvistisen määrittelyn mukaisesti. Kielivariantin kääntämisessä tehdyt ratkaisut jaettiin aggressiivisiin ja assimilatiivisiin esitystapohin paikallisten strategioiden perusteella. Kielellisestä analyysista välituloksena saatiin kielivariantin käännöksessä käytetty globaali strategia, joka oli tyylillisten piirteiden osalta aggressiivinen ja foneettisten piirteiden osalta assimilatiivinen. Oletuksena oli, että välitulos korreloisi murteen osuutta karakterisaatiossa. Karakterisaatioanalyysissä kielivariantti käsitettiin epäsuorana karakterisaation välineenä ja kohdetekstiin tuodun kielivariantin piirteet peilattiin hahmon piirteisiin.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kielivariantti toimi karakterisaation välineenä eri lailla käännöksessä kuin lähtötekstissä. Foneettiset piirteet esitettiin käännöksessä kertojan hahmolle antamina piirteinä ja toisen hahmon reflektoinnin kautta, mutta ne eivät näkyneet enää hahmon puheessa. Tyylilliset piirteet sen sijaan olivat korostuneet käännöksessä. Niiden kautta kääntäjä oli tuonut hahmon puheeseen työväenluokkaa edustavaan henkilöön stereotyyppisesti liitettyjä piirteitä jopa enemmän kuin lähtötekstissä oli ollut.
Kielellisen analyysin tutkimusmetodi perustui kääntäjän metonymisten valintojen kartoitukseen. Metonymioiden määrittelemiseksi kielivariantin piirteet erotettiin sosiolingvistisen määrittelyn mukaisesti. Kielivariantin kääntämisessä tehdyt ratkaisut jaettiin aggressiivisiin ja assimilatiivisiin esitystapohin paikallisten strategioiden perusteella. Kielellisestä analyysista välituloksena saatiin kielivariantin käännöksessä käytetty globaali strategia, joka oli tyylillisten piirteiden osalta aggressiivinen ja foneettisten piirteiden osalta assimilatiivinen. Oletuksena oli, että välitulos korreloisi murteen osuutta karakterisaatiossa. Karakterisaatioanalyysissä kielivariantti käsitettiin epäsuorana karakterisaation välineenä ja kohdetekstiin tuodun kielivariantin piirteet peilattiin hahmon piirteisiin.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kielivariantti toimi karakterisaation välineenä eri lailla käännöksessä kuin lähtötekstissä. Foneettiset piirteet esitettiin käännöksessä kertojan hahmolle antamina piirteinä ja toisen hahmon reflektoinnin kautta, mutta ne eivät näkyneet enää hahmon puheessa. Tyylilliset piirteet sen sijaan olivat korostuneet käännöksessä. Niiden kautta kääntäjä oli tuonut hahmon puheeseen työväenluokkaa edustavaan henkilöön stereotyyppisesti liitettyjä piirteitä jopa enemmän kuin lähtötekstissä oli ollut.