Perustelut toimeentulotukipäätöksissä. Argumenttiosoittimet ja niiden yhteydessä esiintyvät argumentaatiotekniikat toimeentulotukipäätösten perusteluissa
Laurila, Emilia (2008)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään perusteluita toimeentulotukipäätöksissä. Perusteluissa tarkastellaan väitteiden ja perustelujen välisiä argumentoivia suhteita argumenttiosoittimia erittelemällä. Argumentoivan suhteen lisäksi tutkielmassa tarkastellaan argumenttiosoittimien yhteydessä esiintyviä argumentaatiotekniikoita.
Tutkimusmenetelminä käytetään kvalitatiivista tekstintutkimusta, jossa sovelle-taan Chaïm Perelmanin uuden retoriikan tutkimusta yhdessä virkakielen tutkimuksen kanssa. Kvantitatiivisia menetelmiä sovelletaan osoittimien ja argumentaatiotekniikoiden laskemisen yhteydessä. Tutkielma on osa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Tekstualisoituva julkishallinto -hanketta, jossa selvitetään lisääntyneiden tekstitöiden vaikutusta julkishallinnon muuhun työhön, teksteihin ja tekstienhuoltoon.
Tutkielman aineistona käytetään Vaasan kaupungin sosiaaliviraston toimeentulotukipäätöksiä, jotka ovat poimittu tammikuun 2007 ja lokakuun 2007 välisenä aikana. Tutkimusaineisto sisältää yhteensä 60 toimeentulotukipäätöstä. Päätöksistä on poistettu hakijoiden tunnistettavuuteen viittaavat tiedot, jolloin toimeentulotuen hakijat pysyvät anonyymeina.
Tutkimustulokset osoittavat infiniittirakenteisiin perustuvien argumenttiosoittimien olevan toimeentulotukipäätöksissä yleistä. Infiniittirakenteiden suosiota voidaan perustella niiden rajattomuutta merkitsevän luonteen vuoksi, jolloin myös päätökset saavat pysyvyyden ja ehdottomuuden piirteitä. Käyttämällä infiniittirakenteita voidaan myös tiivistää tekstiä. Toimeentulotukipäätöksissä esiintyvät infiniittirakenteet aiheuttavat kuitenkin myös substantiivien pitkiä määriteketjuja.
Argumenttiosoittimien yhteydessä päätöksissä käytetään syyargumentteja, auktoriteettiargumentteja ja yksilö/ryhmä-sidokseen perustuvia argumentteja perusteluiden tukena. Aineetonta auktoriteettia aineistossa edustaa toimeentulotukilaki, johon viita-taan pääsääntöisesti implisiittiseti. Auktoriteetin läsnäolo ilmaisee päätösten intertekstu-aalisen luonteen: lukijan on tarkasteltava päätöksen lisäksi muita tekstejä saadakseen selville esitettyjen perustelujen todellisen lähteen.
Tutkimusmenetelminä käytetään kvalitatiivista tekstintutkimusta, jossa sovelle-taan Chaïm Perelmanin uuden retoriikan tutkimusta yhdessä virkakielen tutkimuksen kanssa. Kvantitatiivisia menetelmiä sovelletaan osoittimien ja argumentaatiotekniikoiden laskemisen yhteydessä. Tutkielma on osa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Tekstualisoituva julkishallinto -hanketta, jossa selvitetään lisääntyneiden tekstitöiden vaikutusta julkishallinnon muuhun työhön, teksteihin ja tekstienhuoltoon.
Tutkielman aineistona käytetään Vaasan kaupungin sosiaaliviraston toimeentulotukipäätöksiä, jotka ovat poimittu tammikuun 2007 ja lokakuun 2007 välisenä aikana. Tutkimusaineisto sisältää yhteensä 60 toimeentulotukipäätöstä. Päätöksistä on poistettu hakijoiden tunnistettavuuteen viittaavat tiedot, jolloin toimeentulotuen hakijat pysyvät anonyymeina.
Tutkimustulokset osoittavat infiniittirakenteisiin perustuvien argumenttiosoittimien olevan toimeentulotukipäätöksissä yleistä. Infiniittirakenteiden suosiota voidaan perustella niiden rajattomuutta merkitsevän luonteen vuoksi, jolloin myös päätökset saavat pysyvyyden ja ehdottomuuden piirteitä. Käyttämällä infiniittirakenteita voidaan myös tiivistää tekstiä. Toimeentulotukipäätöksissä esiintyvät infiniittirakenteet aiheuttavat kuitenkin myös substantiivien pitkiä määriteketjuja.
Argumenttiosoittimien yhteydessä päätöksissä käytetään syyargumentteja, auktoriteettiargumentteja ja yksilö/ryhmä-sidokseen perustuvia argumentteja perusteluiden tukena. Aineetonta auktoriteettia aineistossa edustaa toimeentulotukilaki, johon viita-taan pääsääntöisesti implisiittiseti. Auktoriteetin läsnäolo ilmaisee päätösten intertekstu-aalisen luonteen: lukijan on tarkasteltava päätöksen lisäksi muita tekstejä saadakseen selville esitettyjen perustelujen todellisen lähteen.