Terveyttä vai hemmottelua? Välipalojen kuluttamisen
 terveysmerkitykset ja -ristiriidat

Ruoan kuluttamiseen liittyy kulttuurisia ja henkilökohtaisia ihanteita, joita kuluttaja pyrkii toteuttamaan. Ihanteiden toteuttaminen ei aina ole mahdollista, mikä aiheuttaa kuluttajille ristiriitoja, joita pyritään ratkaisemaan erilaisilla neuvottelumenetelmillä. Yhteiskunnan muuttuessa ruoan kulutus muuttuu ja välipalat ovat yhä suurempi osa päivittäistä ruoan kuluttamista. Myös välipalojen kuluttamiseen liittyy ristiriitoja, joiden välillä kuluttajat tasapainottelevat kulutuspäätöksiä tehdessään. Tutkimuksen ensimmäinen tavoite on jäsentää terveyteen ja ruoan kuluttamiseen liittyviä ristiriitoja välipalojen kuluttamisen kontekstissa. Akateeminen kirjallisuus määrittelee välipalan usein ateriakulttuurin ristiriidaksi ja ruokailun välipalaistumisen jopa terveysristiriidaksi. Välipalaan liitetään vaivattomuuden, herkullisuuden ja jopa epäterveellisyyden merkityksiä, jotka aiheuttavat ristiriitoja. Toisena tavoitteena on selvittää millaisia merkityksiä terveellisyyden käsitteelle annetaan välipalojen määrittelyssä. Tutkimus osoittaa, että välipalan merkitykset voivat vaihdella laajasti herkullisuuden ja terveellisyyden välillä. Epäterveellinen napostelu erotetaan terveellisestä välipalan tai kunnon välipalan käsitteestä. Terveellisyys on kuitenkin yksilöllinen käsite ja herkullinenkin välipala voi määrittyä terveellisenä. Välipalaan liitettävät terveysmerkitykset liittyvät energisyyteen, elinvoimaan, hyvinvointiin ja läheisistä huolehtimiseen. Tutkimuksen kolmantena tavoitteena on analysoida, miten kuluttajat neuvottelevat välipalojen kuluttamiseen liittyviä terveysristiriitoja. Keskeinen välipaloihin liittyvä ristiriita on terveellisyyden ja herkullisuuden välillä, mutta myös vaivattomuus ja edullisuus ilmenevät terveellisyyden ristiriitoina. Välipaloihin liittyy kohtuullisuuden käsite, mikä ilmenee ristiriitojen neuvotteluna joustamisen, erikoistilanteiden ja ansaitsemisen käytäntöjen avulla.