Työn imu - Aidosti positiivinen työhyvinvointi
Lampinen, Janina (2006)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Työn imu (work / job engagement) on myönteinen, tyydytystä tuottava, työhön liittyvä mielentila. Sillä katsotaan olevan pääasiassa vain myönteisiä vaikutuksia niin työntekijän kuin organisaationkin toimintaan ja hyvinvointiin. Työn imu edesauttaa hyviin työsuorituksiin ja helpottaa työssä jaksamista. Työn imu on vielä melko uusi käsite, joten tämän tutkimuksen päätavoitteena oli tarkastella mitä työn imu on, kuinka se ilmenee ja mitkä tekijät sen kokemiseen vaikuttavat. Työn imun tutkimuksella voi hyvin korvata työuupumuksen tutkimisen silloin, kun tavoitteena on tarkastella aitoa työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Sen avulla voidaan puhua työhyvinvoinnista suoraan positiivisista lähtökohdista käsin.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin avointen haastattelujen avulla henkilöiltä, jotka kokevat työnsä mielekkääksi, energisoivaksi, motivoivaksi ja täten voitiin olettaa heidän kokevan myös työn imua. Tutkimusstrategiana käytettiin fenomenologiaa, jossa ilmiötä pyritään ymmärtämään kokemusten kautta. Aineiston analyysi tapahtui lähinnä sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tulokset vahvistivat ja tarkensivat aiempia teorioita työn imusta. Työn imu koostui tässäkin tarmokkuudesta, omistautumisesta ja uppoutumisesta. Näiden lisäksi myös vahva ammatillinen itsetunto voitiin nähdä osana työn imua. Kuvailevammin ja tiivistetysti voidaan sanoa, että työn imu ilmeni energisyytenä, haluna panostaa työhön, se tuottaa nautintoa ja omasta työstä ollaan ylpeitä. Laadullisen tutkimuksen avulla näistä työn imun ulottuvuuksista saavutettiin myös uutta tietoa. Tietoa ilmiön ilmenemisestä pystyttiin syventämään.
Tekijöitä, jotka vaikuttivat työn imun kokemiseen, voitiin tutkimuksen tulosten perusteella jakaa yksilöllisiin tekijöihin, työn organisatorisiin ja sisällöllisiin tekijöihin sekä sosiaalisiin voimavaratekijöihin. Toisaalta löydettiin myös yhtäläisyyttä työmotivaatiota edistävien tekijöiden kanssa. Tutkimus myös vahvisti käsitystä työn imun suhteesta työuupumukseen. Tässäkään työn imu ei näyttäytynyt työuupumuksen vastakohtana, vaan ne ovat toisiaan täydentäviä ja työhyvinvointia eri näkökulmista tarkastelevia käsitteitä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin avointen haastattelujen avulla henkilöiltä, jotka kokevat työnsä mielekkääksi, energisoivaksi, motivoivaksi ja täten voitiin olettaa heidän kokevan myös työn imua. Tutkimusstrategiana käytettiin fenomenologiaa, jossa ilmiötä pyritään ymmärtämään kokemusten kautta. Aineiston analyysi tapahtui lähinnä sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tulokset vahvistivat ja tarkensivat aiempia teorioita työn imusta. Työn imu koostui tässäkin tarmokkuudesta, omistautumisesta ja uppoutumisesta. Näiden lisäksi myös vahva ammatillinen itsetunto voitiin nähdä osana työn imua. Kuvailevammin ja tiivistetysti voidaan sanoa, että työn imu ilmeni energisyytenä, haluna panostaa työhön, se tuottaa nautintoa ja omasta työstä ollaan ylpeitä. Laadullisen tutkimuksen avulla näistä työn imun ulottuvuuksista saavutettiin myös uutta tietoa. Tietoa ilmiön ilmenemisestä pystyttiin syventämään.
Tekijöitä, jotka vaikuttivat työn imun kokemiseen, voitiin tutkimuksen tulosten perusteella jakaa yksilöllisiin tekijöihin, työn organisatorisiin ja sisällöllisiin tekijöihin sekä sosiaalisiin voimavaratekijöihin. Toisaalta löydettiin myös yhtäläisyyttä työmotivaatiota edistävien tekijöiden kanssa. Tutkimus myös vahvisti käsitystä työn imun suhteesta työuupumukseen. Tässäkään työn imu ei näyttäytynyt työuupumuksen vastakohtana, vaan ne ovat toisiaan täydentäviä ja työhyvinvointia eri näkökulmista tarkastelevia käsitteitä.