Yhdysvaltain keskuspankin ohjauskoron muutoksen vaikutukset
Kähärä, Karri (2016)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Rahapolitiikalla on ollut aina merkittävä vaikutus valtion talouden suorituskykyyn. Kiinnostus rahapolitiikkaa kohtaan on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla, mihin on vaikuttanut globaali talouskriisi vuonna 2007. Virhearviot ja liian löysän rahapolitiikan sekä luotonannon seurauksena talous- ja rahoitusmarkkinat alkoivat vuonna 2006 kuumentumaan, mistä seurasi maailmanlaajuinen rahoitusmarkkinoiden syöksy.
Tutkielman tavoitteena on analysoida Yhdysvaltain ohjauskoron roolia ja vaikutuksia makrotaloudellisiin muuttujiin. Tutkielman päätavoitteena on selvittää VAR-impulssivasteiden avulla, kuinka yhden prosenttiyksikön ohjauskoron nosto vaikuttaa inflaatioon, työttömyyteen ja 30 vuoden asuntolainakorkoon Yhdysvalloissa. Tutkimuksen aineisto on saatu Yhdysvaltain keskuspankin FRED-tietokannasta, josta on kerätty valittuja tunnuslukuja kuukausitasolla vuosilta 1980 – 2014.
Analyysin avulla selvisi, että lyhyen ajan ohjauskorolla, työttömyydellä ja CPI-inflaatiolla on Granger-kausaliteettisuhde. VAR-impulssivasteissa 100 pisteen shokki kohdistetaan ohjauskorkoon, jonka vaikutukset nähdään 60 periodin eli 5 vuoden ajalta valituissa muuttujissa. Työttömyys ja 30 vuoden asuntolainakorko mukailevat makrotaloudellista teoriaa, mutta kuluttajahintaindeksin (CPI) ja ohjauskoron välillä on nähtävissä price puzzle -efekti. Price puzzle -efektillä viitataan koron noston jälkeen tapahtuvaan inflaation kasvuun. Perinteisen makrotalousteorian mukaan keskuspankin tekemällä koronnostolla pyritään hillitsemään tai laskemaan inflaation tasoa.
Tutkielman tavoitteena on analysoida Yhdysvaltain ohjauskoron roolia ja vaikutuksia makrotaloudellisiin muuttujiin. Tutkielman päätavoitteena on selvittää VAR-impulssivasteiden avulla, kuinka yhden prosenttiyksikön ohjauskoron nosto vaikuttaa inflaatioon, työttömyyteen ja 30 vuoden asuntolainakorkoon Yhdysvalloissa. Tutkimuksen aineisto on saatu Yhdysvaltain keskuspankin FRED-tietokannasta, josta on kerätty valittuja tunnuslukuja kuukausitasolla vuosilta 1980 – 2014.
Analyysin avulla selvisi, että lyhyen ajan ohjauskorolla, työttömyydellä ja CPI-inflaatiolla on Granger-kausaliteettisuhde. VAR-impulssivasteissa 100 pisteen shokki kohdistetaan ohjauskorkoon, jonka vaikutukset nähdään 60 periodin eli 5 vuoden ajalta valituissa muuttujissa. Työttömyys ja 30 vuoden asuntolainakorko mukailevat makrotaloudellista teoriaa, mutta kuluttajahintaindeksin (CPI) ja ohjauskoron välillä on nähtävissä price puzzle -efekti. Price puzzle -efektillä viitataan koron noston jälkeen tapahtuvaan inflaation kasvuun. Perinteisen makrotalousteorian mukaan keskuspankin tekemällä koronnostolla pyritään hillitsemään tai laskemaan inflaation tasoa.