Toiminnan muutoksen vaikutus ammatillisesti hoidettujen museoiden johtamiseen - Museoiden toiminnan muutos vuosikymmenten aikana kansakunnan identiteetin rakentajasta palvelulaitokseksi
Kupari, Risto (2018)
2018
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Ensimmäinen museo perustettiin Suomeen jo vuonna 1862. Museoiden syntyyn ovat vaikuttaneet voimakkaasti kansallisen heräämiseen liittyvät suomalaisen identiteetin vahvistamispyrkimykset. Museoiden toiminta on koko olemassaolonsa ajan perustunut vahvasti kokoelmien kartuttamiseen. Museotoiminnan alkuvuosina kokoelmien keruussa tärkeintä oli itse esine. Myöhempinä aikoina on tärkeäksi tullut myös esineeseen liittyvä käyttöyhteys. Kansatieteen metodi, jossa keskeistä on aika, paikka ja konteksti, on edelleen merkityksellinen museotoiminnassa. Vuosikymmenten aikana niin esineistö kuin myös museoiden asiakkaiden odotukset ja vaatimukset museotoiminnalta ovat muuttuneet.
Pyrin tässä opinnäytetyössäni vastaamaan kysymyksiin: mitä ovat museojohtamisen haasteet ja ovatko ne aikojen kuluessa muuttuneet? Millaiset ovat ihanteellisen museojohtajan ominaisuudet? Mitä haasteita museon omat tavoitteet tuovat museotoiminnan johtamiseen? Tutkielman teoriana käytän organisaatioteorian ja strategisen johtamisen sekä johtajuuden tutkimuksia, joita sovellan museon johtamisen haasteisiin.
Museot ovat haastavassa tilanteessa pyrkiessään toteuttamaan perustehtäväänsä, eli säilyttämään muistijälkiä nykyisestä hetkistä ja samaan aikaan luomaan uusia palvelu- ja toimintamuotoja museotoiminnalle. Museot itse määrittelevät olevansa muistiorganisaatioita, joka ei kuitenkaan nimestään huolimatta viittaa organisaation muotoon. Muistiorganisaatiolla he viittaavat museoiden vanhaan perustehtävään tallentaa aitoja ja alkuperäisiä esineitä.
Tutkielman primaarilähteenä olen käyttänyt tutkimushaastattelua. Haastattelin tutkimuksen aikana 14 museonjohtajaa sekä yhden Suomen Kuntaliiton museoasioihin perehtyneen erityisasiantuntijan. Lisäksi keräsin toisena aineistona 11 kappaletta museojohtajien rekrytointi-ilmoituksia. Rekrytointi-ilmoituksista analysoin millaisia ovat rekrytoivan organisaation mielestä ihanteellisen museonjohtajan ominaisuudet.
Ammatillisen museotoiminnan historian aikana museoiden merkitys ja käyttötarkoitus ovat muuttuneet ajan myötä. Ihmiset käyvät museoissa monista eri syistä. Tämä aiheuttaa museoiden toiminnalle ja sitä kautta museon johtamiselle uusia haasteita. Vaikka museon toiminnan tavoitteet ovat muuttuneet, on silti museotoiminnan perustana edelleen kokoelmatyö. Museoiden on kuitenkin kyettävä vastaamaan paremmin museon asiakkaiden toiveisiin, jotta museon olemassaoloa voidaan pitää perusteltuna. Se tarkoittaa museoille uusien palveluiden muotoilua, sekä uudenlaisen ansaintalogiikan kehittämistä. Tutkielmassani haastatellut museonjohtajat pitivät kuitenkin kaikkein haastavimpana tehtävänä museoissa henkilöstöhallintoa. Se miten henkilöstöhallinto museoissa muotoutuu, on tutkielmassa tehtyjen havaintojen mukaan kiinni siitä, kuinka suuresta yksiköstä on kyse. Pienemmissä museoissa henkilöstöhallinto toimii linjaorganisaation mukaisesti siten, että museonjohtaja toimii esimiehenä koko museon henkilöstölle. Suuremmissa museoissa taas henkilöstö organisoituu useimmin prosessiorganisaation kaltaisesti, jossa jokaiselle prosessille on vastuutettu oma vetäjänsä, joiden vastuualueiden vetäjät toimivat museonjohtajan suorina alaisina.
Pyrin tässä opinnäytetyössäni vastaamaan kysymyksiin: mitä ovat museojohtamisen haasteet ja ovatko ne aikojen kuluessa muuttuneet? Millaiset ovat ihanteellisen museojohtajan ominaisuudet? Mitä haasteita museon omat tavoitteet tuovat museotoiminnan johtamiseen? Tutkielman teoriana käytän organisaatioteorian ja strategisen johtamisen sekä johtajuuden tutkimuksia, joita sovellan museon johtamisen haasteisiin.
Museot ovat haastavassa tilanteessa pyrkiessään toteuttamaan perustehtäväänsä, eli säilyttämään muistijälkiä nykyisestä hetkistä ja samaan aikaan luomaan uusia palvelu- ja toimintamuotoja museotoiminnalle. Museot itse määrittelevät olevansa muistiorganisaatioita, joka ei kuitenkaan nimestään huolimatta viittaa organisaation muotoon. Muistiorganisaatiolla he viittaavat museoiden vanhaan perustehtävään tallentaa aitoja ja alkuperäisiä esineitä.
Tutkielman primaarilähteenä olen käyttänyt tutkimushaastattelua. Haastattelin tutkimuksen aikana 14 museonjohtajaa sekä yhden Suomen Kuntaliiton museoasioihin perehtyneen erityisasiantuntijan. Lisäksi keräsin toisena aineistona 11 kappaletta museojohtajien rekrytointi-ilmoituksia. Rekrytointi-ilmoituksista analysoin millaisia ovat rekrytoivan organisaation mielestä ihanteellisen museonjohtajan ominaisuudet.
Ammatillisen museotoiminnan historian aikana museoiden merkitys ja käyttötarkoitus ovat muuttuneet ajan myötä. Ihmiset käyvät museoissa monista eri syistä. Tämä aiheuttaa museoiden toiminnalle ja sitä kautta museon johtamiselle uusia haasteita. Vaikka museon toiminnan tavoitteet ovat muuttuneet, on silti museotoiminnan perustana edelleen kokoelmatyö. Museoiden on kuitenkin kyettävä vastaamaan paremmin museon asiakkaiden toiveisiin, jotta museon olemassaoloa voidaan pitää perusteltuna. Se tarkoittaa museoille uusien palveluiden muotoilua, sekä uudenlaisen ansaintalogiikan kehittämistä. Tutkielmassani haastatellut museonjohtajat pitivät kuitenkin kaikkein haastavimpana tehtävänä museoissa henkilöstöhallintoa. Se miten henkilöstöhallinto museoissa muotoutuu, on tutkielmassa tehtyjen havaintojen mukaan kiinni siitä, kuinka suuresta yksiköstä on kyse. Pienemmissä museoissa henkilöstöhallinto toimii linjaorganisaation mukaisesti siten, että museonjohtaja toimii esimiehenä koko museon henkilöstölle. Suuremmissa museoissa taas henkilöstö organisoituu useimmin prosessiorganisaation kaltaisesti, jossa jokaiselle prosessille on vastuutettu oma vetäjänsä, joiden vastuualueiden vetäjät toimivat museonjohtajan suorina alaisina.