Rooliodotuksia ja strategiadialogia. Osallistavan strategiaviestinnän kriittiset lähtökohdat
Kuoppa-aho, Sini (2015)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimukseni kytkeytyy strategiaviestinnän tutkimuskenttään keskittyen osallistavan strategiaviestinnän onnistumiseen liittyvien ennakkoedellytysten tunnistamiseen. Termillä osallistava strategiaviestintä tarkoitetaan strategiaan liittyvää viestinnällistä prosessia, jossa esimiehiä ja henkilöstöä pyritään ottamaan mukaan strategian luomiseen, tulkintaan ja toteuttamiseen.
Tutkimukseni teoreettinen viitekehys muodostuu strategiaa, strategiaviestintää ja osallistamista tarkastelevasta kirjallisuudesta ja aiemmasta tutkimuksesta. Keskeisimmät teoreettiset mallit liittyvät strategian toimeenpanon kuilun, viestinnän arvoa tuottavan dialogin ja dialogisen strategiatyön käsitteisiin.
Tutkimusaineiston hankkimiseksi haastattelin 8 esimiestä ja 4 strategian kehittäjää Tampereen kaupunkiorganisaatiossa marras–joulukuussa 2014. Tutkimusmenetelmänä sovelsin Grounded Theory -menetelmää, jonka myötä muodostin aineistopohjaisen kuvauksen, käsitteellistämisen ja mallinnuksen osallistavasta strategiaviestinnästä.
Tutkimukseni perusteella osallistavaan strategiaviestintään liittyvien tavoitteiden määrittäminen ja kommunikointi, riittävien resurssien varmistaminen sekä tarvittavien roolien mahdollistaminen ovat keskeisiä ennakkoedellytyksiä onnistumisen kannalta. Osallistavalla strategiaviestinnällä saadaan aikaan henkilöstöä laajasti kattavaa strategiadialogia ja tuetaan strategian avainviestien sisäistämistä. Välillisiin hyötyihin kuuluvat yhteisöllisyys sekä johdon ja henkilöstön välisen kuilun kaventuminen. Epärealistiset tavoitteet, puutteelliset resurssit ja epäselvät roolit voivat vähentää panostusten hyödyllisyyttä. Keskeinen haaste liittyy esimiesten roolin aktivoimiseen kuuliaisesta strategiatiedottajasta aktiiviseksi strategian toteuttajaksi. Tutkimukseni tuloksena syntyivät osallistavan strategiaviestinnän roolikehikko, prosessikuvaus ja aktiivisuustason kehikko.
Tutkimukseni teoreettinen viitekehys muodostuu strategiaa, strategiaviestintää ja osallistamista tarkastelevasta kirjallisuudesta ja aiemmasta tutkimuksesta. Keskeisimmät teoreettiset mallit liittyvät strategian toimeenpanon kuilun, viestinnän arvoa tuottavan dialogin ja dialogisen strategiatyön käsitteisiin.
Tutkimusaineiston hankkimiseksi haastattelin 8 esimiestä ja 4 strategian kehittäjää Tampereen kaupunkiorganisaatiossa marras–joulukuussa 2014. Tutkimusmenetelmänä sovelsin Grounded Theory -menetelmää, jonka myötä muodostin aineistopohjaisen kuvauksen, käsitteellistämisen ja mallinnuksen osallistavasta strategiaviestinnästä.
Tutkimukseni perusteella osallistavaan strategiaviestintään liittyvien tavoitteiden määrittäminen ja kommunikointi, riittävien resurssien varmistaminen sekä tarvittavien roolien mahdollistaminen ovat keskeisiä ennakkoedellytyksiä onnistumisen kannalta. Osallistavalla strategiaviestinnällä saadaan aikaan henkilöstöä laajasti kattavaa strategiadialogia ja tuetaan strategian avainviestien sisäistämistä. Välillisiin hyötyihin kuuluvat yhteisöllisyys sekä johdon ja henkilöstön välisen kuilun kaventuminen. Epärealistiset tavoitteet, puutteelliset resurssit ja epäselvät roolit voivat vähentää panostusten hyödyllisyyttä. Keskeinen haaste liittyy esimiesten roolin aktivoimiseen kuuliaisesta strategiatiedottajasta aktiiviseksi strategian toteuttajaksi. Tutkimukseni tuloksena syntyivät osallistavan strategiaviestinnän roolikehikko, prosessikuvaus ja aktiivisuustason kehikko.