Naisjohtajien urakehitys ylempiin johtotehtäviin julkisella ja yksityisellä sektorilla

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia naisjohtajien urakehitystä ylempiin johtotehtä­viin ja yleisesti naisjohtajuuden kehitystä. Tarkoituksena on myös saada näkökulmaa sii­hen, millaiset mahdollisuudet naisjohtajilla on tulevaisuudessa edetä ylempiin johtoteh­täviin ja saavuttaa tasa-arvoa miesjohtajiin näh­den. Naisjohtajuus on mielenkiintoinen ja ajankohtainen aihe, koska naisten epätasa-arvoisesta asemasta organisaatioiden ylem­missä johtotehtävissä on herättänyt jatkuvasti keskusteluja. Tämän tutkimuksen tavoit­teena on tuoda uusia näkökulmia aiheeseen vertailemalla julkisen ja yk­sityisen sektorin naisjohtajien uria toisiinsa. Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan naisjohtajuutta tutkimuksen kohteena ja pe­rehdytään syvem­min siihen, miten naisjohtajat ovat sijoittuneet ylempiin johtotehtäviin sekä julkisella että yksityisellä sek­torilla. Naisjohtajuuden lisäksi teoriaosuudessa tar­kastellaan uran määritelmää ja urakehityksen eri vaiheita. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa syven­nytään haastateltavien naisjohtajien omiin kokemuksiin siitä, millaisena he kuvaavat omaa urakehitystään ja sen eri vaiheita. Lisäksi tavoitteena on saada nais­johtajien näkemyksiä naisjohtajuudesta ja tasa-arvosta yleisesti. Tutkimukseen on valit­tu kahdeksan naisjohtajaa, jotka toimivat suurten organisaatioiden ylem­missä johtoteh­tävissä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Tutkimustulokset osoittavat, että naiset ovat yhä harvinaisuus ylemmissä johtotehtävis­sä. Tuloksien perusteella voidaan to­deta, että naisjohtajien urakehitykset eroavat mer­kittävästi joiltakin osin toisistaan verrattaessa julkista ja yksityistä sektoria toisiinsa. Tutkimustulokset osoittavat myös sen, että nykypäivänä naisten eteneminen johtotehtä­viin on aikaisempaa enemmän kiinni naisista itsestään. Lisäksi tulokset antavat viitteitä siitä, et­tä naisjohtajuuden korostaminen ja naisetuliitteen käyttö työelämässä on nykyai­kana tarpee­tonta.