Osaamiskartoitus asiantuntijaorganisaation kehittämisen lähtökohtana

Pro gradu - tutkielma 
Tässä tietueessa ei ole tiedostoja, ainoastaan metadata.

Pysyvä osoite

Kuvaus

Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää miten osaamiskartoitusta voidaan soveltaa asiantuntijaorganisaation osaamisen arvioimiseksi ja kehittämiskohteiden havaitsemiseksi. Tutkimuksen päätavoitteeseen pyrittiin seuraavien alatavoitteiden avulla: 1. Kuvata ja ymmärtää kehitysprojektin prosessia: Kohdeyrityksessä toteutettiin kehitysprojekti, jonka tavoitteena oli etsiä menetelmä järjestelmällisen osaamisen hallinnan toteuttamiseksi. Tutkimus kuvaa tätä prosessia ja pyrkii ymmärtämään mitä prosessissa tapahtui. 2. Evaluoida ja kehittää käytettyä menetelmää: Tutkimuksen tavoitteena oli evaluoida viitekehyksenä käytettyä menetelmää ja pyrkiä kehittämään sitä tutkimuksen empiirisen aineiston perusteella. 3. Ymmärtää asiantuntijatyön erityispiirteitä: Tutkimuksen kohderyhmänä olivat asiantuntijat ja tutkimuksen eräänä tehtävänä oli pyrkiä ymmärtämään asiantuntijatyön erityispiirteitä. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostui sekä kvantitatiivisesta että kvalitatiivisesta aineistosta. Eri tavoin koottuja ja käsiteltyjä aineistokokonaisuuksia oli seitsemän. Materiaali sisälsi sekä kronologisesti että teemoittain käsiteltyjä kokonaisuuksia. Laajuudeltaan aineisto vaihteli tunnin haastattelusta aina yhden vuoden pitkittäistutkimusaineistoon. Aineiston keruumenetelminä käytettiin havainnointia, teemahaastattelua, kyselyä ja ryhmäkeskustelua. Tutkimus toteutettiin soveltaen toimintatutkimuksen menetelmiä. Tutkimus oli vuoden kestävä pitkittäistutkimus. Tutkimus oli tapaustutkimus ja kohdeyrityksen sisällä kohteeksi valittiin asiantuntijaorganisaatio. Tutkimuksen empiirisen aineiston perusteella voidaan todeta, että tutkimuksen viitekehyksenä sovellettu malli antoi tarvittavan rungon henkilöstön osaamisen tason arvioinnille suurehkoja massoja käsiteltäessä ja tutkimuksen tulokset johtivat henkilöstön kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseen. Tulokset toivat kuitenkin esiin, että menetelmän antama määrällinen arviointi osaamisen tasosta vaatii kvalitatiivista vahvistamista. Yhdistämällä viitekehykseen projektinhallinnan ja muutoksenhallinnan rakenteita saatiin viitekehysmalliin mukaan elementtejä, jotka edelleen monipuolistivat mallia ja antoivat sen vaatimaa tarkempaa vaiheistusta.

URI

DOI

Emojulkaisu

ISBN

ISSN

Aihealue

OKM-julkaisutyyppi