Kokemuksia kokouskulttuurin muutoksesta. Virtuaalinen kokous organisaation eheyttäjänä
Kuikka, Susanna (2017)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee virtuaalisia kokouksia ja niiden vaikutusta kokouskulttuuriin. Virtuaalisella kokouksella tarkoitetaan etäkokousta, joka käydään äänen, videon ja verkon välityksellä. Käytössä voi olla videokonferenssi tai muu tietokoneen avulla käytettävä viestintäkanava. Virtuaalinen neuvotteluteknologia on luonut uudenlaisia mahdollisuuksia kokouksille, mutta myös paljon uusia haasteita.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten virtuaalisuus on muokannut ja mahdollisesti muuttanut organisaation kokouskulttuuria. Tarkoituksena on saada käsitys siitä, miten globaalin yrityksen suomalaiset työntekijät ovat kokeneet virtuaaliset kokoukset organisaatioissa ja niiden mahdolliset vaikutukset kokous- ja organisaatiokulttuuriin.
Tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastatteluilla. Haastateltavat ovat kaikki saman organisaation sisältä, jotta muodostuisi kuva siitä, millaisia erilaisia kokemuksia samassa organisaatiossa on. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysiä. Työssä yhdistyvät sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen menetelmä, joita sovelletaan sekä aineisto- että teorialähtöisesti. Tutkimuksessa sovelletaan osittain induktiivista sisällönanalyysiä, kun käsitellään teemojen sisältöjä. Aineistoa käsitellään myös deduktiivisesti, koska aineisto on jaettu teemoittain, jotka ovat kytkettynä teoriaan.
Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että virtuaalisiin kokouksiin on totuttu. Haastateltavat huomasivat pian niiden edut omassa työssään. Kohdeyritys pystyi virtuaalisilla kokouksilla vähentämään matkakuluja ja säästämään työntekijöidensä työaikaa virtuaalisilla kokouksilla. Virtuaaliset kokoukset eivät voi kuitenkaan korvata kaikki kokouksia. Virtuaalisten kokousten tyypillisimmät ongelmat liittyivät tekniikkaan ja kielellisiin sekä kulttuurisiin seikkoihin. Tärkeimmissä kysymyksissä kasvotusten kohtaamista tarvitaan edelleen.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten virtuaalisuus on muokannut ja mahdollisesti muuttanut organisaation kokouskulttuuria. Tarkoituksena on saada käsitys siitä, miten globaalin yrityksen suomalaiset työntekijät ovat kokeneet virtuaaliset kokoukset organisaatioissa ja niiden mahdolliset vaikutukset kokous- ja organisaatiokulttuuriin.
Tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastatteluilla. Haastateltavat ovat kaikki saman organisaation sisältä, jotta muodostuisi kuva siitä, millaisia erilaisia kokemuksia samassa organisaatiossa on. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysiä. Työssä yhdistyvät sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen menetelmä, joita sovelletaan sekä aineisto- että teorialähtöisesti. Tutkimuksessa sovelletaan osittain induktiivista sisällönanalyysiä, kun käsitellään teemojen sisältöjä. Aineistoa käsitellään myös deduktiivisesti, koska aineisto on jaettu teemoittain, jotka ovat kytkettynä teoriaan.
Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että virtuaalisiin kokouksiin on totuttu. Haastateltavat huomasivat pian niiden edut omassa työssään. Kohdeyritys pystyi virtuaalisilla kokouksilla vähentämään matkakuluja ja säästämään työntekijöidensä työaikaa virtuaalisilla kokouksilla. Virtuaaliset kokoukset eivät voi kuitenkaan korvata kaikki kokouksia. Virtuaalisten kokousten tyypillisimmät ongelmat liittyivät tekniikkaan ja kielellisiin sekä kulttuurisiin seikkoihin. Tärkeimmissä kysymyksissä kasvotusten kohtaamista tarvitaan edelleen.