På upptäcktspromenad i en flerspråkig stad. Om det lingvistiska landskapet i Vasa centrum
Kronqvist, Miro (2017)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia Vaasan keskustan kielimaisemaa kartoittamalla, mitkä kielet näkyvät ja kuinka ne esiintyvät kaupungin kielimaisemassa. Kaikki näkyvillä olevat kielet on huomioitu tutkielmassa, mutta analyysin pääpaino kohdistuu suomen, ruotsin ja englannin kieliin, koska ne muodostavat huomattavan enemmistön Vaasan kielimaiseman kielistä.
Kielimaiseman tutkiminen on melko uutta. Sosiolingvistinen ja monikielisyyden tutkimus on painottunut puhuttuun kieleen. Kielimaiseman tutkimuksessa pääpaino on sen sijaan kirjoitetussa kielessä, jota esiintyy tietyssä paikassa tiettyyn aikaan sijaitsevissa kylteissä. Tutkimustulokset antavat kuvan esimerkiksi jonkin tietyn alueen kielellisestä tilanteesta, kielipolitiikasta ja jopa asenteista, joita ihmisillä on tiettyjä kieliä kohtaan.
Tämän tutkielman aineisto koostuu yhteensä 195 analyysiyksiköstä. Näistä analyysiyksiköistä 72 on yksittäisiä kylttejä ja 123 kokonaisuuksia, jotka koostuvat monesta yksittäisestä kyltistä. Analyysiyksiköt on dokumentoitu valokuvin ja muistiinpanoin. Olen esittänyt tulokset määrällisesti 14 taulukossa ja 8 kuviossa, jotka osoittavat mitä kieliä, minkälaisia kieliyhdistelmiä sekä minkä tyyppisiä kylttejä maisema sisältää. Taulukoista ja kuvioista ilmenee myös, kuinka kielet esiintyvät analyysiyksiköissä. Tutkimus sisältää myös laadullista analyysia, kun pohdin mahdollisia syitä kielten näkyvyyteen.
Tulokset osoittavat, että Vaasan keskusta on monikielinen, kun sitä tarkastellaan näkyvien kielten perusteella. Maisemassa ei kuitenkaan esiinny paljon vieraita kieliä englannin lisäksi, ja englannin kieli ei usein anna paljon informaatiota. Suomen asema kielimaisemassa on vahva. Ruotsin kielellä on huomattavasti vahvempi asema kielimaisemassa verraten kielen asemaan väkilukuun suhteutettuna. Tulokset osoittavat myös, että kielimaiseman toimijat ovat käyttäneet valitsemiaan kieliä tavoittaakseen suuremman osan kaupunkilaisista, mutta myös ilmaistakseen identiteettiään sekä luomaan trendikkäämmän ilmeen toiminnalleen. Syyt voivat myös olla käytännöllisiä.
Kielimaiseman tutkiminen on melko uutta. Sosiolingvistinen ja monikielisyyden tutkimus on painottunut puhuttuun kieleen. Kielimaiseman tutkimuksessa pääpaino on sen sijaan kirjoitetussa kielessä, jota esiintyy tietyssä paikassa tiettyyn aikaan sijaitsevissa kylteissä. Tutkimustulokset antavat kuvan esimerkiksi jonkin tietyn alueen kielellisestä tilanteesta, kielipolitiikasta ja jopa asenteista, joita ihmisillä on tiettyjä kieliä kohtaan.
Tämän tutkielman aineisto koostuu yhteensä 195 analyysiyksiköstä. Näistä analyysiyksiköistä 72 on yksittäisiä kylttejä ja 123 kokonaisuuksia, jotka koostuvat monesta yksittäisestä kyltistä. Analyysiyksiköt on dokumentoitu valokuvin ja muistiinpanoin. Olen esittänyt tulokset määrällisesti 14 taulukossa ja 8 kuviossa, jotka osoittavat mitä kieliä, minkälaisia kieliyhdistelmiä sekä minkä tyyppisiä kylttejä maisema sisältää. Taulukoista ja kuvioista ilmenee myös, kuinka kielet esiintyvät analyysiyksiköissä. Tutkimus sisältää myös laadullista analyysia, kun pohdin mahdollisia syitä kielten näkyvyyteen.
Tulokset osoittavat, että Vaasan keskusta on monikielinen, kun sitä tarkastellaan näkyvien kielten perusteella. Maisemassa ei kuitenkaan esiinny paljon vieraita kieliä englannin lisäksi, ja englannin kieli ei usein anna paljon informaatiota. Suomen asema kielimaisemassa on vahva. Ruotsin kielellä on huomattavasti vahvempi asema kielimaisemassa verraten kielen asemaan väkilukuun suhteutettuna. Tulokset osoittavat myös, että kielimaiseman toimijat ovat käyttäneet valitsemiaan kieliä tavoittaakseen suuremman osan kaupunkilaisista, mutta myös ilmaistakseen identiteettiään sekä luomaan trendikkäämmän ilmeen toiminnalleen. Syyt voivat myös olla käytännöllisiä.