Persoonallisuus ja stressi - Vaasan yliopiston opiskelijoilla
Kovala, Reija Johanna (2003)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen pääasiallisena tavoitteena oli etsiä yhteyksiä opiskelijoiden persoonallisuuksien, lähinnä MBTI:n persoonallisuuspreferenssien ja koetun stressin välillä. Tutkimusongelma oli: Onko persoonallisuustyypillä ja koetulla stressillä yhteyttä. Myös taustamuuttujien, kuten iän, sukupuolen, asumismuodon ja opiskelun päätoimisuuden/ sivutoimisuuden yhteyttä stressiin eri persoonallisuustyypeillä etsittiin. Kohderyhmänä tutkimuksessa olivat Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan opiskelijat.
Teoriaosassa käsiteltiin opiskelijoiden stressiä, työuupumusta, johon stressi pitkään jatkuessaan johtaa, stressin ja työuupumuksen hallintakeinoja, eri ominaisuuksien vaikutusta stressiin, sekä persoonallisuuden osalta Myers-Briggs tyyppi-indikaattoria. Lisäksi käsiteltiin aiempaa tutkimusta aiheesta. Aineisto tutkimukseen saatiin kyselylomakkeella, joka sisälsi taustakysymykset, sekä stressiä ja stressin lähteitä (mitkä asiat aiheuttavat stressiä) kartoittavia väittämiä. Tutkimusotos oli 116 Vaasan yliopiston opiskelijaa, joilta oli MBTI-tyyppi testattu jo aiemmin.
Tutkimuksessa havaittiin opiskelijoilla S(Sensing)- ja J(Judging)-preferenssien olevan yhteydessä stressiin. Opiskelijoilla, joilla oli nämä preferenssit, oli siis muita enemmän stressiä. Eri preferensseillä myös havaittiin eri asioiden aiheuttavan stressiä. Hypoteesien mukaisia I(Introversion)-, F(Feeling)- ja P(Perceiving)-preferenssien yhteyksiä stressiin ei tässä tutkimuksessa löytynyt. Taustamuuttujista vahvimmin stressiin yhteydessä olivat sukupuoli ja siviilisääty. Naisilla oli enemmän stressin oireita kuin miehillä ja naimattomilla oli enemmän oireita kuin avio- tai avoliitossa olevilla.
Vähiten stressaantuneet opiskelijat olivat tämän tutkimuksen mukaan Keirseyn tyypeistä idealisteja (NF) ja taiteilijoita (SP). Eniten stressaantuva tyyppi oli vartija (SJ).
Teoriaosassa käsiteltiin opiskelijoiden stressiä, työuupumusta, johon stressi pitkään jatkuessaan johtaa, stressin ja työuupumuksen hallintakeinoja, eri ominaisuuksien vaikutusta stressiin, sekä persoonallisuuden osalta Myers-Briggs tyyppi-indikaattoria. Lisäksi käsiteltiin aiempaa tutkimusta aiheesta. Aineisto tutkimukseen saatiin kyselylomakkeella, joka sisälsi taustakysymykset, sekä stressiä ja stressin lähteitä (mitkä asiat aiheuttavat stressiä) kartoittavia väittämiä. Tutkimusotos oli 116 Vaasan yliopiston opiskelijaa, joilta oli MBTI-tyyppi testattu jo aiemmin.
Tutkimuksessa havaittiin opiskelijoilla S(Sensing)- ja J(Judging)-preferenssien olevan yhteydessä stressiin. Opiskelijoilla, joilla oli nämä preferenssit, oli siis muita enemmän stressiä. Eri preferensseillä myös havaittiin eri asioiden aiheuttavan stressiä. Hypoteesien mukaisia I(Introversion)-, F(Feeling)- ja P(Perceiving)-preferenssien yhteyksiä stressiin ei tässä tutkimuksessa löytynyt. Taustamuuttujista vahvimmin stressiin yhteydessä olivat sukupuoli ja siviilisääty. Naisilla oli enemmän stressin oireita kuin miehillä ja naimattomilla oli enemmän oireita kuin avio- tai avoliitossa olevilla.
Vähiten stressaantuneet opiskelijat olivat tämän tutkimuksen mukaan Keirseyn tyypeistä idealisteja (NF) ja taiteilijoita (SP). Eniten stressaantuva tyyppi oli vartija (SJ).