Asuntojen hintojen muodostuminen maakuntakeskuksissa

Asuminen vie usein merkittävän osuuden kotitalouden kokonaiskulutuksesta. Siinä missä asumista voidaan ajatella kotitalouksien kulutuksen kohteena, on se samalla myös yksi niiden tärkeimmistä varallisuuskohteista. Noin 76 prosenttia koko varallisuudesta on kiinni omistusasunnossa, joten on luonnollista, että ihmisiä kiinnostaa, kuinka asuntojen arvot kehittyvät tai laskevat. Aiemmissa tieteellisissä tutkimuksissa asuntomarkkinoille on pystytty tunnistamaan niille tyypillisiä ja keskeisiä piirteitä ja toisaalta löytämään asuntomarkkinoiden hintatasoon vaikuttavia tekijöitä niihin perustuvan teorian avulla. Olennaisinta asuntomarkkinoiden erityispiirteistä on huomata, että ne ovat alueelliset. Valtakunnan tasolla asuntomarkkinat voidaan katsoa koostuvat erillisten alueellisten asuntomarkkinoiden yhdistelmästä ja sitä kautta niillä on vahva yhteys valtakunnalliseen talouteen. Asuntojen hinnat vaihtelevat suuresti eri puolella Suomea, joten Suomi jaksautuu useisiin asuntomarkkinoihin. Koska asuntomarkkinat käyttäytyvät hyvin eri tavoin paikallisesti tulisi hintakehitystä tutkia kansallisesti tutkimisen sijaan paikallisesti. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten asuntojen hinnat muodostuvat paikallisesti maakunnittain. Tutkimuksessa yritettiin löytää paikallisilta asuntomarkkinoilta sellaisia muuttujia, jotka vaikuttavat mahdollisimman usealla tutkimukseen valitulla asuntomarkkinalla. Tutkimuskysymyksen selvittämiseen käytettiin Tilastokeskukselta saatavaa aineistoa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin usean muuttujan regressioanalyysiä. Regressiomalliin valittiin mukaan teoreettisen viitekehyksen pohjalta väkiluvun muutos, työttömyysaste sekä keskiansiotulot. Tulokset osoittavat, että kolmessa maakuntakeskuksissa (Kouvola, Kuopio ja Rovaniemi) asuntojen hinnan vaihteluun vaikuttavat kaikki tutkimukseen valitut muuttujat tulo- ja työttömyystaso sekä väkiluvun määrän muutos. Keskitulot olivat merkitsevin selittäjä sekä yksiöiden että kaksioiden hinnoissa tutkimukseen valituilla alueilla. Vain kolmessa kaupungissa (Kokkola, Oulu ja Pori) keskitulojen määrällä ei ollut merkitsevästi vaikutusta hintatasoon. Toiseksi eniten yksiöiden hintaa selittää työttömyysaste; reilusti yli puolella tutkimukseen valituista kaupungeista se selittää hinnan muodostumista, kun taas huonoiten kaupunkien yksiöiden hintaa selitti väkiluku. Poiketen yksiöistä, kaksioiden hintojen toiseksi selittävin muuttuja oli väkiluvun muutos. Huonoiten kaksioiden hintoja selitti tulosten mukaan työttömyysaste.