Leverage and buyer returns in Nordic M&A: Evidence on value creation

This thesis examines the use of financial leverage and its effects on buyer return expectations and value creation in mergers and acquisitions conducted in the Nordic countries between 2014 and 2023. M&A transactions are a central element of corporate growth strategies, and capital structure has an important role in financing these deals and influencing their post-acquisition financial performance. This study investigates how leverage affects the acquiring firms’ financial performance, measured by return on equity (ROE) and stock-based buy-and-hold abnormal return (BHAR). This research applies several capital structure theories, including the trade-off theory, pecking order theory, and agency theory. Key concepts include financial leverage, value creation, capital structure, and M&A. Previous literature shows that companies tend to maintain their target capital structure even during large-scale acquisitions and that leverage may enable value creation or, alternatively, introduce risk. The empirical part of this study is based on quantitative analysis using a dataset of 619 listed M&A transactions in Denmark, Finland, Norway, and Sweden, collected from the LSEG database. Iceland is excluded due to limited data availability. Regression models are used to assess the relationship between leverage and buyer returns over one year. The dependent variables in the analysis are ROE and BHAR. The study also considers the effect of transaction size, domestic versus cross-border nature, and the size of the acquiring firm. The results indicate that financial leverage is commonly used, especially in larger and cross-border acquisitions. Leverage is found to be positively associated with short-term value creation, particularly when the acquirer has low initial debt levels and effective liquidity management. Furthermore, larger acquiring firms appear to be more successful in realizing synergies and achieving higher returns than smaller companies. Domestic acquisitions show a slightly better performance in operational terms compared to international transactions. It is concluded that leverage can be an effective tool for value creation in Nordic M&A when aligned with the firm’s capital structure strategy. The study provides practical insights on how debt financing may be strategically used to enhance shareholder value and improve financial outcomes in acquisitions. The Nordic context, characterized by economic stability, conservative financial culture, and strong corporate governance, provides a unique environment in which the effects of leverage on M&A performance can be examined in depth.

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan velkavivun käyttöä ja sen vaikutuksia ostajan tuotto-odotuksiin ja arvonluontiin Pohjoismaissa toteutetuissa yritysostoissa vuosina 2014–2023. Yritysjärjestelyt ovat keskeinen osa yritysten kasvustrategioita, ja pääomarakenteella on merkittävä rooli sekä yrityskauppojen rahoituksessa että niiden jälkeisessä taloudellisessa menestyksessä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka velkavipu vaikuttaa ostajien taloudelliseen suorituskykyyn, mitattuna muun muassa oman pääoman tuotolla (ROE) ja osaketuotolla, eli suomeksi käännettynä ”osta ja pidä” -epänormaalituotolla (BHAR, Buy-and-Hold Abnormal Return). Tutkimuksessa sovelletaan useita pääomarakenneteorioita, kuten trade-off -teoriaa, pecking order -teoriaa sekä agenttiteoriaa. Keskeisiä käsitteitä ovat velkavipu, arvonluonti, pääomarakenne sekä yritysostot ja -fuusiot. Aiempi kirjallisuus osoittaa, että yritykset pyrkivät säilyttämään tavoitellun pääomarakenteensa myös suurten yritysjärjestelyjen yhteydessä ja että velkavipu voi sekä mahdollistaa arvonluontia että lisätä riskejä. Empiirinen osa perustuu kvantitatiiviseen analyysiin, jossa hyödynnetään LSEG-tietokannasta kerättyä aineistoa 619 listatusta yritysostosta Tanskassa, Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Islanti on rajattu pois aineiston puutteellisuuden vuoksi. Analyysissä käytetään regressiomalleja, joilla tarkastellaan velkavivun yhteyttä ostajien tuottoihin yhden vuoden ajanjaksolla. Riippuvina muuttujina käytetään oman pääoman tuottoa ja osaketuottoa. Lisäksi tarkastellaan transaktioiden kokoa, kotimaisuutta sekä ostavan yrityksen suuruutta. Tulokset osoittavat, että velkavivun käyttö on yleistä erityisesti suuremmissa ja rajat ylittävissä yritysostoissa. Velkavipu näyttää korreloivan positiivisesti ostajan lyhyen aikavälin arvonluonnin kanssa, erityisesti silloin, kun ostajalla on lähtötilanteessa alhainen velkaantumisaste ja toimiva likviditeetin hallinta. Lisäksi havaittiin, että suuremmat yritykset kykenevät paremmin realisoimaan synergioita ja saavuttamaan korkeampia tuottotasoja kuin pienemmät toimijat. Kotimaiset yritysostot näyttäisivät olevan hieman tehokkaampia operatiivisen suorituskyvyn näkökulmasta kuin kansainväliset kaupat. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että velkavipu voi toimia tehokkaana välineenä arvonluonnissa Pohjoismaisessa yritysostokontekstissa, kunhan se on linjassa yrityksen pääomarakennestrategian kanssa. Tutkimus tarjoaa hyödyllisiä näkemyksiä siitä, kuinka velkarahoitusta voidaan käyttää strategisesti arvon maksimoimiseksi ja taloudellisen suorituskyvyn parantamiseksi yritysjärjestelyissä.