Balanced scorecard strategisena toiminnanohjausjärjestelmänä. Case: Maksuliike, Sampo Pankki Oyj
Koskenkorva, Taru (2002)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään yrityksen strategista toiminnanohjausta ja tasapainotetun mittariston roolia ohjauksen välineenä. Aluksi tehdään katsaus mittariston teoriaan ja mittaristoon strategisena ohjausjärjestelmänä. Materiaali tutkielman teoriaosaan saadaan kirjallisuudesta ja aiheesta aikaisemmin tehdyistä tutkimuksista.
Tutkielman empiirinen aineisto saadaan Sampo Pankin maksuliiketoiminnosta. Tasapainotettu mittaristo on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä kyseisen organisaation tietojärjestelmistä. Maksuliik-keessä on siirrytty tasapainotetun mittariston kehittämis- ja ylläpitovaiheeseen, ja nyt halutaan tietää millä osaalueilla toimintatapoja olisi hyvä tarkistaa. Tavoitteena on selvittää, mitkä ovat kriittisiä elementtejä tasapainotetun mittariston toteutuksen onnistumiselle ja sen hyödynnettävyydelle ohjausjärjestelmänä. Tavoitteena on tuoda esiin mahdollisia kehittämiskohteita maksuliikkeen tasapainotetussa mittaristossa, jotta organisaatio kykenisi hyödyntämään mittaristoaan paremmin.
Tutkimuksessa todettiin, että maksuliikkeen mittaristo toimii strategisena ohjausjärjestelmänä, mutta se ei ole itsenäinen. Tasapainotetun mittariston tueksi tarvitaan muita informaatio- ja ohjausjärjestelmiä. Mittaristoon suhtaudutaan positiivisesti, mutta sen tuomaa lisäarvoa ja käyttömahdollisuuksia ei vielä täysin tunneta organisaatiossa.
Tutkimus suoritettiin pankin sisäisessä palveluyksikössä, joten tulokset voisivat olla yleistettävissä saman tyyppiseen yksikköön toisessa pankissa, tai muuhun suuren yrityksen sisäiseen yksikköön, jonka päätehtävänä on tuotanto ja jonka tehokkuutta mitataan kustannusten kautta. Tasapainotetun mittariston ylläpidosta ja edelleen kehittämisestä, sekä toimivuudesta esimerkiksi viiden vuoden käytössä olon jälkeen ei ole olemassa vielä paljoakaan tutkimusta. Olemassa olevien mittaristojen kehittämisen tueksi olisi hyvä saada kuvauksia mittariston muutosprosesseista ja mahdollisista hankaluuksista ensimmäisten käyttövuosien aikana.
Tutkielman empiirinen aineisto saadaan Sampo Pankin maksuliiketoiminnosta. Tasapainotettu mittaristo on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä kyseisen organisaation tietojärjestelmistä. Maksuliik-keessä on siirrytty tasapainotetun mittariston kehittämis- ja ylläpitovaiheeseen, ja nyt halutaan tietää millä osaalueilla toimintatapoja olisi hyvä tarkistaa. Tavoitteena on selvittää, mitkä ovat kriittisiä elementtejä tasapainotetun mittariston toteutuksen onnistumiselle ja sen hyödynnettävyydelle ohjausjärjestelmänä. Tavoitteena on tuoda esiin mahdollisia kehittämiskohteita maksuliikkeen tasapainotetussa mittaristossa, jotta organisaatio kykenisi hyödyntämään mittaristoaan paremmin.
Tutkimuksessa todettiin, että maksuliikkeen mittaristo toimii strategisena ohjausjärjestelmänä, mutta se ei ole itsenäinen. Tasapainotetun mittariston tueksi tarvitaan muita informaatio- ja ohjausjärjestelmiä. Mittaristoon suhtaudutaan positiivisesti, mutta sen tuomaa lisäarvoa ja käyttömahdollisuuksia ei vielä täysin tunneta organisaatiossa.
Tutkimus suoritettiin pankin sisäisessä palveluyksikössä, joten tulokset voisivat olla yleistettävissä saman tyyppiseen yksikköön toisessa pankissa, tai muuhun suuren yrityksen sisäiseen yksikköön, jonka päätehtävänä on tuotanto ja jonka tehokkuutta mitataan kustannusten kautta. Tasapainotetun mittariston ylläpidosta ja edelleen kehittämisestä, sekä toimivuudesta esimerkiksi viiden vuoden käytössä olon jälkeen ei ole olemassa vielä paljoakaan tutkimusta. Olemassa olevien mittaristojen kehittämisen tueksi olisi hyvä saada kuvauksia mittariston muutosprosesseista ja mahdollisista hankaluuksista ensimmäisten käyttövuosien aikana.