Esteellisyydestä : Virkamiehen toiminnassa

Hallinnon oikeusperiaatteet ohjaavat viranomaisen harkintavaltaa julkisen vallan käyttämisessä ja päätöksenteossa. Oikeusperiaatteista viranomaisen toimien puolueettomuus on yksi oikeusperiaate. Hallintolaissa säädetään virkamiehen esteellisyysperusteista. Virkamies on esteellinen eli jäävi mikäli hänellä on sellainen suhde asiaan tai asianosaisiin joka asian käsittelyn kannalta vaarantaa hänen puolueettomuutensa. Jos esteellinen virkamies ottaa asian käsittelyyn, asian päätös syntyy virheellisessä järjestyksessä. Tällainen päätös voidaan kumota, mikäli asiaan haetaan muutosta. Tämän tutkimuksen keskeisenä tehtävänä on tarkastella virkamiehen esteellisyyttä ja ennalta ehkäiseviä toimia. Tarkoituksen on selvittää, milloin esteellisyysharkinta ja esteellisyyden mahdollinen toteaminen tulee kyseeseen erilaisissa tilanteissa niin valtion virkamiehellä kuin kunnallisella viranhaltijalla. Virkamies suorittaa esteellisyysharkinnan itse, eli virkamies jäävää tarvittaessa itsensä hallintoasian käsittelystä. Tätä virkamiehen esteellisyyttä tarkastellaan tässä tutkielmassa niin lainsäädännön, kuin moraalisen ja eettisen vastuun, sekä oikeuskäytännön kautta. Virkamies on vastuussa omalta osaltaan yhteiskunnan eheyden ja hallinnon asiakkaiden luottamuksen ylläpitämisestä viranomaisiin. Viranomaisen riippumattomuus ja vahva ammattietiikka ovat suomalaisen hallinnollisen järjestelmän vahvuus. Tutkimuksessa tarkastellaan mitä tarkoitetaan virkamiehen esteellisyydellä ja miten esteellisyys todetaan erilaisissa tilanteissa, kuinka esteellisyystilanteita on oikeuskäytännössä ratkaistu ja mitä esteellisyyttä ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä on olemassa. Virkamiehiä ovat valtiolla tai muussa julkisyhteisössä virkasuhteessa työskenteleviä henkilöitä. Virkamiehen toiminnan laatuvaatimukset ja velvollisuudet on määritetty lailla. Virkamiesten hallintotoimintaan liittyy välittömiä oikeusvaikutuksia. Asianmukaisuuteen kuuluu huolellisuus ja puolueettomuus päätöksiä tehdessä. Hallintolain 27 §:ssä tarkoitettuna asian käsittelyä ei pidetä pelkästään ratkaisun tekemistä, vaan myös asiaan liittyviä edeltäviä toimia, kuten hallintoasian esittelemistä ja valmistelua päätöksentekoa varten, lausuntojen pyytämistä, asianosaisen kuulemista ja selvitysten hankkimista. Asian käsittelynä pidetään sellaisia toimia, jotka voivat jollain tavalla vaikuttaa asiassa annettavan ratkaisun sisältöön.