Verwendete Strategien beim Übersetzen der Metaphern in Riikka Pulkkinens Roman Raja ins Deutsche
Koskela, Saana (2016)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämä käännöstieteen alan pro gradu -tutkielma keskittyy tarkastelemaan metaforien kääntämistä suomesta saksaksi. Tutkimuskohteena ovat Riikka Pulkkisen Raja-romaanista valitut neljä lukua ja niiden saksankieliset käännökset romaanin saksankielisessä versiossa Die Ruhelose. Kyseessä on sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen vertaileva tapaustutkimus, jonka tavoitteena on selvittää, mitkä ovat olleet kääntäjän kolme eniten käyttämää käännösstrategiaa, ja mitä strategiaa hän käytti vähiten.
Tarkastellut kahdeksan metaforien käännösstrategiaa ovat peräisin Peter Newmarkilta ja Uwe Kjäriltä. Newmarkin strategialuokittelun seitsemää strategiaa täydennettiin yhdellä Kjärin strategialla, kompensaatiolla, jotta saataisiin huomioitua myös ne tapaukset, joissa ei-metaforinen ilmaus on käännetty metaforalla.
Lopputulos oli, että kääntäjän kolme eniten käyttämää käännösstrategiaa olivat saman mielikuvan uudelleen tuottaminen kohdekielellä (37,1 %), lähdekielen mielikuvan korvaaminen kohdekielen tyypillisellä tai erilaisella mielikuvalla (30,8 %) ja kompensaatio eli ei-metaforisen ilmaisun kääntäminen metaforalla (18,6 %). Vähiten käytettyjä strategioita oli yhden sijaan kaksi, ja ne olivat metaforan kääntäminen selittävällä vertauksella ja metaforan kääntäminen metaforalla, johon on lisätty selitys. Molempia oli käytetty vain kerran, mikä vastasi 0,2 %:a kaikista tarkasteltavista ilmaisuista.
Tuloksista voi vetää johtopäätöksen, että kun käännettävä teksti on romaani, tekstin metaforisuus pyritään säilyttämään, jotta sen tyyli ei muuttuisi. Täten kääntäjä pyrkii siis säilyttämään metaforat sellaisenaan, kääntää ne jonkin erilaisen metaforan avulla tai lisää kohdetekstiin metaforia, joita ei ole lähtötekstissä.
Kun analyysin lopputuloksia vertailtiin muutamaan muuhun metaforien kääntämisestä tehtyyn tutkimukseen, osoittautui, että tulokset olivat suurimmaksi osaksi erilaisia. Täten tutkielman tulokset eivät ole suoraan yleistettäviä vaan kuvaavat käännösstrategioita nimenomaan tutkimuskohteeksi valitussa romaanissa.
Tarkastellut kahdeksan metaforien käännösstrategiaa ovat peräisin Peter Newmarkilta ja Uwe Kjäriltä. Newmarkin strategialuokittelun seitsemää strategiaa täydennettiin yhdellä Kjärin strategialla, kompensaatiolla, jotta saataisiin huomioitua myös ne tapaukset, joissa ei-metaforinen ilmaus on käännetty metaforalla.
Lopputulos oli, että kääntäjän kolme eniten käyttämää käännösstrategiaa olivat saman mielikuvan uudelleen tuottaminen kohdekielellä (37,1 %), lähdekielen mielikuvan korvaaminen kohdekielen tyypillisellä tai erilaisella mielikuvalla (30,8 %) ja kompensaatio eli ei-metaforisen ilmaisun kääntäminen metaforalla (18,6 %). Vähiten käytettyjä strategioita oli yhden sijaan kaksi, ja ne olivat metaforan kääntäminen selittävällä vertauksella ja metaforan kääntäminen metaforalla, johon on lisätty selitys. Molempia oli käytetty vain kerran, mikä vastasi 0,2 %:a kaikista tarkasteltavista ilmaisuista.
Tuloksista voi vetää johtopäätöksen, että kun käännettävä teksti on romaani, tekstin metaforisuus pyritään säilyttämään, jotta sen tyyli ei muuttuisi. Täten kääntäjä pyrkii siis säilyttämään metaforat sellaisenaan, kääntää ne jonkin erilaisen metaforan avulla tai lisää kohdetekstiin metaforia, joita ei ole lähtötekstissä.
Kun analyysin lopputuloksia vertailtiin muutamaan muuhun metaforien kääntämisestä tehtyyn tutkimukseen, osoittautui, että tulokset olivat suurimmaksi osaksi erilaisia. Täten tutkielman tulokset eivät ole suoraan yleistettäviä vaan kuvaavat käännösstrategioita nimenomaan tutkimuskohteeksi valitussa romaanissa.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]